![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Nimessun kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-4506-1640469861.jpg?itok=x-ZHts3z "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Nimessun kuva")
Unimuusa
Naurusi leimahti kuin tähdenlento –
kirkas mutta ohimenevä
ja jäi kuitenkin
sykkimään sisälleni.
Kerroin, ettei kohtuullisuus
sovi meille uneksijoille –
ja sinä nauroit
kuin olisit tiennyt sen kaiken
jo kauan.
Ilo
täytti minut kuin valo
unien lävitse –
ilo, joka ei ollut
tästä maailmasta.
Joskus, kun ojensin käteni,
kurottaen sinua kohti,
värisin –
kosketin melkein
jotain pyhää
ja vaikka kätesi
ei tarttunut käteeni
usvan lailla
jäi iholle
pisaroina.
Olin jo niin monta kertaa
kuiskannut sinua esiin,
pyytänyt:
näy minulle,
edes hetkeksi.
Ja sinä tiesit kaiken.
Näytit hymysi varjossa,
hiljaa,
niin kuin kuutamo tuntee
meren syvimmän liikkeen.
Eikä naurusi
ole enää kuultavissa,
kadonneena se asuu paikoissa,
joissa ei ole aikaa,
ilmassa ennen sadetta
mutta kulkien mukanani,
tuulten lailla,
iankaikkisesti.
Sillä sinä olet yhä
lähellä,
jossain varjojen takana
hengitykseni rytmissä,
valona silmissäni,
maailmoissa
jotka eivät enää
voi koskettaa.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
