Autiolle saarelle

Runoilija Nimessun

Autiolle saarelle
en tahdo mukaani ketään,
mutta rakastan siltoja!

Missä ei-kenestäkään
tulee joku,
missä ei-mistään
tulee jokin.

Vain autiolle saarelle
en voi ottaa mukaani ketään;
pelkkä tyhjä nälkäinen meri... ja minä.

Mitä enemmän muutun,
sitä enemmän itsekseni tulen.
Mitä enemmän rakkautta saan,
sitä enemmän voin antaa.

Mutta autiolle saarelle
luokseni ei tule
kukaan kaikista.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Hieno, oivaltava
Autiolla saarella saa todellakin olla rauhassa.
Hieno!
Olen vaikuttunut,
runossa on syvyyttä.
Eli tämä kyllä kuuluu sarjaan ikivihreitä.

Kiitos.
Mie voisin yrittää sinne potkutella, kun mulla on melko hyvä Esla potkupyörä ja lisäksi taidan olla hieman pyörällä päästäni.
Se olen minä joka siltoja rakastaa =)
 

Käyttäjän kaikki runot