”Loista kanssani,
niin näen sinut,"
sanot.
En ole
tähtiin piirretty,
mutta varjona
oman arvoni
mittainen;
mittainen;
en taivu valoon
joka kavaltaa
ja pettää.
ja pettää.
Kun en ole
koskaan kukaan
ja usein olen
kuka tahansa,
niin miten saattaisit
nähdä
olemuksessani
edes sen,
mitä rakastat
jos aamuisin
sinulla on uudet silmät
ja katsot
minua toisin
olkoon sitten niin.
ja katsot
minua toisin
olkoon sitten niin.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Näitä analyysejasi on suuri ilo lukea. Ja mielestäni olet oikeassa! Sellainen rakkaus, jossa ei tule kohdatuksi kokonaisena ihmisenä tai tulee kohdatuksi vain idealisoituna versiona itsestään, on kammottavaa. Jokaisen toivoisi tulevan hyväksytyksi ja rakastetuksi sellaisena kuin on - varsinkin, kun nimenomaan epätäydellisyys on todellista täydellistä. Ikävä kyllä tuntuu, että ajassamme tällainen kohtaaminen on yhä harvinaisempi ilmiö.