arlette

Runoilija arlette

Ohueksi kulunut keittiöpyyhe



Jokin kevät

nainen pesee ikkunaa

hän on äiti tai sisko


Käsi liikkuu tottuneesti

riepuna ohueksi kulunut astiapyyhe

pehmeä ja elämää nähnyt


Sillä kuivaa vesirannut

kiillottaa lasipinnan


Ja aurinko

kirkkaana ikkunan läpi

läikähtää keittiön räsymatolla


Lasin takainen taivas

tulee liki

on niin sininen


Sinisempi kuin muistan

 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Runosi todellakin houkuttelee ikkunoiden pesuun.
 

Käyttäjän kaikki runot

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> arlette kuva
Syntymäaika: 
22.9.1948
Runojen lukumäärä: 
13
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.