arlette

Runoilija arlette

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> arlette kuva
nainen
Julkaistu:
11
Liittynyt: 5.5.2014
Viimeksi paikalla: 23.10.2021 22:54

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
-


Sadepisarat

kuusikon neulasista

eivät ehtineet

kuivua, kun jo sumu

kohosi syksyn iltaan.


Jakuren







Kommenttien kautta syntyy yhteys lukijan ja runoilijan välillä, yhteyden kautta läsnäolo. Kiitos läsnäolosta.


Runokirjani  "Appelsiineja ja rapisevia Lehtiä",  WWW.mediapinta.fi


 
Suosittelen:
 

Kuukirkas


Kuunkirkas yö

lokakuu kurkottaa jo marraskuun helmaan

Ja eteläiselle taivaalle kiertynyt suuri kuu

hipoo läheistä planeettaa


irrallaan maan vuodenajoista
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Upeaa kerrontaa, kaikki vuodenajat ova ihania <3 
Loistavaa, etenkin:"Lokakuu kurkottaa marraskuun helmaan".
Myöhään eilen illalla katselin upeaa kuutamoa. Runosi vielä upeampi. Kiitos. 
Hyvä tulkinta vuodenajoista.
Mielestäni paras vuodenaika on syksy.
Se on tuuli mikä pudottaa lehdet.
Palaa lapsuteen 
tekee tulevan talven eripari
jäätyneitä lapasia.
Kuu laulaa 
ulvon ja kuljen
tulevan talven myötä-
 
kirkkaasti, läheiseksi tehden runosi rajaa suuruuden suhteellisuutta, taikaisa mystiikka toivoa ja tahtoa tulvillaan
 
Persoonallinen muunnos tähtikirkkaasta yöstä on kuunkirkas yö. Totta silloin myös tähdet syttyvät, mutta kuu ei aina loista tähtikirkkaana yönä. On uuden kuun aika siolloin. Suuri kuu on tietysti subjektiivinen määritelmä koosta, mutta kuu näyttää joskus suuremmalta ja joskus pienemmältä riippuen siitä missä kohdassa taivaankantta se näkyy. Mikä planeetta on tuolloin näkynyt kuun lähellä ikään kuin hipoen sitä? On selkeästi ilmaistu, että runon maisema on syksyssä, loka- ja marraskuun vaihteessa, mutta runon katse on käännetty taivaalle, ei maahan. Sillä tavoin se on kuitenkin irrallaan maan vuodenajoista. Sama kuunkirkkaan taivaan näkymä voi olla syksystä kevääseen ajoittain saman kaltainen, mutta ei kyllä enää kesässä.

Runo lyhyydestä huolimatta antaa paljon myös omia muistikuvia taivaalle tuijotteluista, ja myös ajatuksia omasta pienuudesta tässä maailmankaikkeudessa.
Kiitos tarkasta runon tulkinnasta. Harva jaksaa perustella näin rikkaasti kuin sinä.

Ps. kotiastrologi sanoi kuuta hipovan planeetan olevan Saturnus.
 

Käyttäjän kaikki runot

Käyttäjän &lt;span class=&quot;sydan sydan-punainen&quot;&gt;&lt;svg width=&quot;10&quot;height=&quot;10&quot;viewBox=&quot;0 0 1000 1000&quot;xmlns=&quot;http://www.w3.org/2000/svg&quot;&gt;&lt;path d=&quot;M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z&quot;/&gt;&lt;/svg&gt;&lt;/span&gt; arlette kuva
Syntymäaika: 
22.9.1948
Runojen lukumäärä: 
11
saannot: 
Olen lukenut sivuston säännöt ja hyväksyn ne.
tietosuoja: 
Olen tutustunut sivuston tietosuojaselosteeseen.