Ohueksi kulunut keittiöpyyhe
Jokin kevät
nainen pesee ikkunaa
hän on äiti tai sisko
Käsi liikkuu tottuneesti
riepuna ohueksi kulunut astiapyyhe
pehmeä ja elämää nähnyt
Sillä kuivaa vesirannut
kiillottaa lasipinnan
Ja aurinko
kirkkaana ikkunan läpi
läikähtää keittiön räsymatolla
Lasin takainen taivas
tulee liki
on niin sininen
Sinisempi kuin muistan
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi





Kommentit