![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Tilli kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-28384-1759489482.jpg?itok=S4HSwTDy "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Tilli kuva")
Saankohan ikinä laskea varpaita
vastasyntyneeni piskuisista jaloista
teettäisin niistä sata taulua
rakkaudensekaisena uutena vanhempana
Minulla on niin paljon rakkautta,
jota lapselleni antaa
ei vain vielä lasta,
jota vatsassani kantaa
Nimetkin olen jo valinnut
sukupuolesta viis, tahdon sulkea syliini
pienen nyytin
pulleakätisen pienokaisen
Vaaleaverikkö tyttäreni
Marikki niemeltään
olisi kaiverrettu vaimoni näköön
molemmat tyttöni, surusilmät
Jos minulla olisi poika,
pottatukassaan hän katsoisi minuun omilla silmilläni
lukisi pappansa ikuisia Mad-sarjakuvia
ja hän olisi poika, joka uskaltaa näyttää tunteensa
Jos lapseni syntyisi särkyneellä sydämellä,
minä murskaisin omani
ja ripottelisin siitä hänen otsalleen
tähtipölyä
Jos minun lapseni ei rakastaisi elämää,
minä lähtisin mukaan karttamaani politiikkaan
rakentamaan hänelle parempaa tulevaisuutta,
jotta hänen ei tarvitsisi tuntea tusinaa terapeutteja
Tahtoisin häneen kuin kultaan kaivertaa
turvallisen kiintymyssuhteen,
pystyvyysuskomuksia
ja vapauden valita, kuka olla
Tahtoisin luoda vahvan ihmisen,
joka tuntee itsensä
tietää, milloin itkeä
ja milloin ei tarvitse pelätä (seurassani ikinä)
Tahtoisin, että hänen kodissaan
olisi lämmin valo ja raukeamaton rauha
jokapäiväisiä iltasatuja
ja kauniita 50-luvun lauluja
Minun pieni mielikuvitusperheeni
on sydäntä raastava haaveeni
en malttaisi elää tätä nuoruutta
kun uskon, että lapseni jossain minua jo odottavat
Onko tämä enää vauvakuumetta,
vai hoivavietin elämänjanoa
vaikka en muuta tietäisi, yhden varmasti;
tulevat lapseni, te olette elämäntarkoitukseni
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Olen huomannut yhä harvemman haluavan lapsia, mutta mielestäni vanhemmuuden hienous piilee silti siinä, että se on vapaaehtoista. Edes syntyvyyden nousun nimissä en toivoisi kenenkään syntyvän vanhemmille, jotka eivät häntä halua. Sittenhän meille syntyisi taas yksi itseään vihaava, mielenterveysongelmia poteva sukupolvi työkyvyttömiä veronmaksajia (näin kärjistetysti).
Itsekin aion ensiksi uraihmiseksi, sillä olisi vastuutonta tuoda lapsi talouteen, joka ei kykene häntä elättämään. Ja mitä perinteisiin arvoihin tulee... minun lapseni tulee syntymään sateenkaariperheeseen. Ehkä jos kaltaisilleni lasten hankinta olisi halvempaa, minun ei tarvitsisi pyrkiä uraihmiseksi parsiakseni kasaan tuhansia euroja yhtä pientä ihmettä kohden, tai synnyttää lainalasta. Minä rakastan silti haavettani niin suurella sydämellä, että olen omistanut rahastosijoitukseni tätä rakkauden virstanpylvästä kohti.
Pahoittelut moisesta polveilevasta vastauksesta, mutta koen tarpeelliseksi selventää näkemyksiäni tällaisen yhteiskunnallisen ulottuvuuden omaavan runon yhteydessä. Kiitän kuitenkin vielä kommentistasi ja sen koskettavista sanoista <3
Polveilevat vastaukset ovat parhaita, parin sanan kommenteista ei saa kukaan mitään irti.
Ymmärrän myös vierastuksesi lasten hankinta -termiä kohtaan, mutta itsestä tuntuu vieraalta ajatella keinohedelmöitysnäkökulmasta, että lapsen saaminen olisi (vaikka myös siunaus) jotain muuta kuin lasten ”hankintaa”, sillä se vaikuttaa niin pitkältä ja uuvuttavalta prosessilta, että kaikkien lääkehoitojen ja lääkärikäyntien jälkeen lapsi todellakin olisi jo hankinta - yksityisellä puolella jopa 10 000€ arvoinen sellainen. Minun on itse vaikea kuvitella, että kaiken tuon jälkeen minut olisi vain puhtaasti siunattu, kun todellisuudessa lapsi olisi lääketieteen, lääkärien ja hoitajien kovan työn tulos.
Toki tässä näkyy myös elämänkatsomuksellinen kantani. Ajatukseni lainaa vitsiä siitä, kuinka onnistuneesta leikkauksestakin kiitetään usein Jumalaa, vaikka lääkäri on seissyt tunteja potilaan vierellä tehden kaikkensa hänen henkensä pelastamisen eteen :D
"Jos lapseni syntyisi särkyneellä sydämellä,
minä murskaisin omani
ja ripottelisin siitä hänen otsalleen
tähtipölyä"... <3 <3