Talvi on saapunut
paleltaen toisia enemmän
minä kynttilän valossa
aistin tulitikun päässä
etuoikeutuksen hohkan
Eivät nostalgiset jouluvalot
lämmittäneetkään kodittomia
sen sijaan lisättiin
pitkän penkin keskelle käsinoja
Päättäjät koittavat päättää
kummalla enemmän perse auki
'spurgulla' vai 'huoralla'
ja kumman haluamme pelastaa
epäoikeudenmukaisuudelta
EMME KUMPAAKAAN
HE OSAAVAT PELASTAA ITSENSÄ
Meidän ei tarvitse puuttua,
sillä me olemme leipämme ansainneet,
eikä köyhä tarvitse kuitua
Heillä on kaikki tarvittava,
paleltuma nenänpäässä
ja toivon kipinä rinnassa
Ojennan joulutähden
kylmän yön portaille
ja tulen ymmärtämättä kokemustasi
vastaan kynttilä kädessä
valkoiselle puuportille
Kutsuisin sinut sisään,
mutta emme ikinä kohtaa,
koska minä katselen elämääsi
lämminhohkaisista ikkunoista,
eivätkä he halua, että huomaan sinua
viileästä kuunvalosta
Käy pitkäksesi
pitkälle penkille
kaada yö
vedä peitto korville
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Luin nettikeskustelua siitä, millaista on olla asunnoton Suomessa ja tämä kommentti pisti silmään:
"Meillä oli kerran joku nukkumassa rappusissa.. ulkona oli 28 astetta pakkasta.. heitettiin se naapurin kanssa autolla 15km päähän keskelle mettää.. mahto olla vilu kun heräs.."
Ihan kuvotti lukea tuota. En voi kuin arvailla, oliko tämä trollaus vai ei, mutta se viestii siitä, millaisella asenteella täällä kohdataan apua tarvitsevat. Sama määrä hellyyttä olisi varmaan herunut nykyiseltä hallitukselta joulunaikaan.
Ehkä jonain päivänä Suomessa on lämpöä talvellakin (enkä puhu ilmaston lämpenemisestä).
Asunnottomuus ja osattomuus tuntuu lisääntyvän vuosi vuodelta ja samalla asenteet ovat jyrkentyneet. Kunpa meissä jokaisessa olisi kyky nähdä ihminen jokaisessa. Sillä sitähän me olemme, varallisuudesta ja elämäntilanteesta riippumatta. Nämä tällaiset runot toivottavasti herättelevät ajattelemaan mahdollisimman useita <3