Sieltä hän saapuu
kuin kesän tihku
aistimuistina ihollani;
suurin osa ärsykkeistä unohtuu,
vaan ei hän
Työmuistissa
yhtenä mieltämisyksikkönä
ilman aktiivista kertaamista
hän säilyy vain hetken,
jonka jälkeen... puff
enää ei
Säilömuistissa ikuisesti,
kunhan minun hermosoluni
vain jaksavat toistaa
muistoa hänestä
vielä ihmisen mentyä
Lujitusteorian hämähäkki
hänet kutoo hermoverkolleni
kokemusten palasista
osaksi ikuisuutta
mieleni ansaan
Jää sinä
vielä silloinkin,
kun alan unohtamaan
Selite:
Psykologiaruno 3/5
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut