![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Tilli kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-28384-1757227808.jpg?itok=xWTDSr8B "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Tilli kuva")
Rakkausrunot,
olen surullinen
harvoin olen,
mutta nyt
Uppoan pehmeään lauluun,
joka on voimaton
kuten minäkin,
kun taivas on utuinen ja laskeutuu rinnalleni
saapuu suoraan ikkunan läpi
En kutsunut sitä, mutta se alkoi puhumaan
sänkyni puhtaista lakanoista ja koirasta tyynylläni
kun olin niin väsynyt,
niin minä kuuntelin
Jäin odottamaan pimeän aikaa,
etten näkisi kuinka maailmani on harmaa
vain kaipauksena kohiseva välitila,
kunnes televisiossa lumisade saa
Selite:
Kuuntelin Babyteethin kappaletta "See you again" ja sanat vain tulivat mieleeni, niin kirjoitin ne pikaisesti ylös täksi runoksi. Taivas oli kirkas, mutta kamalan harmaa. Siinä hetkessä ne harmittivat - siis kirkkaus ja harmaus yhdessä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Viimeinen säkeistö voisi olla kuin omia ajatuksiani.
Ja joskus sanat tosiaan vaan tulevat mieleen - toisia runoja täytyy työstää, mutta joskus runoja vain... saa.
Tuo on hyvin sanottu, että joskus runoja saa. Useat runoni vaativat jatkuvaa työstöä ja ehostusta (esim. runoni "Nivelraiteet"), mutta toiset tuntuvat suunnilleen putoavan syliini. Niin kävi runoni "Kalkkarokäärme" kanssa alla olevassa säkeistössä.
"On se kai pahe, jos lopulta uhriutuu
silti muistetaan kukkasilla vasta, kun ovat loppuneet vastuut
eiköhän kateudesta vihreätkin kuki viimein keväällä"
Mikään ei ole parempaa, kuin onnistuminen sanoittaa omat tunteensa runomuotoon.