Pääni
ei särje,
se särkyy.
Raahaan sitä mukanani
kuin vierasta esinettä.
Pidän siitä huolta,
etten hukkaisi sitä,
enkä oikein uskalla
jättää sitä itsekseen
minnekään.
minnekään.
En muista koskaan
omistaneeni sitä,
mutta toisinaan se
katsoo kysyvästi;
melkein kuin tuntisi minut?
Silloin tällöin iltaisin
asetan sen sievästi tyynylle
ja toivon,
että sen omistaja
hakisi sen pois.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Kiitos : ))
- On helppoa olla kun on nolla polla -
Jos tuo "ei päätä eikä häntää" -fraasi olisi juolahtanut kirjoittaessa mieleeni, se olisi takuulla päätynyt tähän runoon. 😄 Rakastan kaikkia idiomeja, vertauksia ja sen sellaista.
Sivut