kauan jaksaneet pihlajanmarjat
raukea tilhiparvi
yö joka miettii vielä tehtäviään
Olento, jolla on taskussa saksanpähkinä
sanoo puolisolleen sydämiä
olevan kädet vielä vapaana
voimistuvat piparkakkumuotin muotoisista sanoista
Varpusiin koskematon haukka
katsoo tähtiä
jotka niistävät nenänsä
saunapolulle pudonneisiin koivunlehtiin
- kaikki on valmista punaiseen hetkeen
Taivas on vielä vaiti
sillä se muistaa kaiken
tekeytyy pehmeäksi ruutuhuiviksi
niitä olentoja varten
joka haluavat painaa poskille vierivät muistot sitä vasten
jotta ne voisivat liuota aikaan kun Otavan kauha on täynnä rakkautta
Kiireettömät hiutaleet
sydämeni lyönnit
silmät kiinni
- että näkisin paremmin
Vuosi kääntää minut saranoiltaan
- Kyllä! huudan pimeään –
olen vielä utelias ja katson lunta jota ei ole,
mutta joka on aina tanssittanut peltoja tuolla kaukana
unelmia jotka tiedän tuleviksi
Kettu naurahtaa villasukassani
ja tulee lisäämään kanssani puita kiukaaseen
olen täysi hetkessä joka kuolee
ja sytnyy samanaikaisesti
samalla kun sytytän joulun ensimmäisen kynttilän
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut