punattu hiustesi tuuli
käskee minut vasten kiviä
Tauko keskellä herkkääsi - sanon
con amore, vaivihkaa:
Olisinpa yhtä vahva kuin valoa kuunteleva laventeli, sinua alati maistava kaiho
Jos nyt menen, jääkö minusta varjo tähän muuriin, näihin holveihin?
Yllätätkö minut kannattelemasta unelmia, jotka ovat vain pilareideni mittaisia?
Sinä tietysti haluat,
että nostan katseeni,
että lopettaisin unieni seppelöinnin,
että vaihtaisin nimeni
Että voisin olla jokin muu sinulle ja viiniä haihattelijoille tarjoileva Giuseppe
Minun on mentävä, pricipessa
Jätit minulle yhden toiveen:
Ikuista varjoni, niin jätän sinulle
askeleeni jäljen näihin holveihin,
kaiken rotevan pilareistani
Juokse, juokse, juokse pricipessa - juokse yli sieluni akveduktin
Tavatkaamme seuraavan kerran Dolomiiteilla, sydänsesongin aikaan - minä tuon proseccon
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut