Kesäyöt hautuvat pakkasissa ja talven
törröttäjät soittavat urkuja käärmeennahkasukissaan.
Pienet mielet eivät osaa letittää
kaurapeltojen tähkiä oikein
ja päästävät niiden valon pois
ennen siilien heräämistä.
Karhut nukkuvat kymmenen vuotta
yli kevään ja sudet muuttavat valkoisiin
taloihin ja tiilimuurilla torin ympyröiviin palatseihin.
Aseöljy tuoksuu, ruutitehtaat savuavat.
Taivas jyrisee surun laivueita.
Kelmeästä sanasaatan sinut pois,
himmeästä häädän hymyni hymnillä.
Niskuroivasta hyhmästä ohjaan pois,
jos tuli taivaalta loppuu, yö jää yksin
ja päivät kuivuvat meren kieleen.
Kaksi palamatonta tahdon kudetta
nivon uljaan kauluksiin,
poskea sipaisen, että katseesi värit
uivat takaisin auraamattomilta kinoksilta.
Jää ei voi heijastaa mustan kiteitä
ikuisesti, jos katsomme sitä yhdessä
hyvän silmillä.
Saatan sinut uskomaan, että kauniilla voimme lannistaa rumat sydämet.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut