Monien tuulten tuivertamana on oppinut, että jäinen korsi katkeaa painon alla, mutta rakkauden sulattama kestää raskaatkin taakat. Jossain käytti nimimerkkiä uroskala, tänään u roskala.
Runoni saattavat kuvata rakkautta, joskus faktisesti omaelämäkerrallisista lähtökohdista, usein faktiona, koetun ja sepitteen yhdistelmänä, toisinaan täysin fiktiivisesti, mutta useimmiten, yhtä paljon tai enemmänkin, aihe ei ole rakkaus vaan rakkausrunous, sen tematiikka. Tarkastelen kuinka rakkaudesta ylipäätään voidaan kirjoittaa. Se on kielen, puhumisen ja kuulemisen pohdintaa, usein lempeällä ironialla.
Joskus hymyillen, joskus itkienkin hän on pohtinut sanoja ja niiden synnyttämiä mielikuvia, asioiden assosioitumista, ihmisen mahdollisuuksia ja kykyä erottaa todellisuudesta muodostamansa mielikuvat ja todellisuus.
Voimmeko ymmärtää ja jopa nähdä ja jos niin millä tavalla, että ihminen on aina jotakin enemmän kuin se miten ja millaiseksi hänet näemme.
♥ sinulle !!! kukaan ei voi ottaa paikkaasi elämässä, ei elää puolestasi, ei rakastaa sinun rakkaudellasi, tuntea kipua sinun kohdallasi, katsoa juuri sinun ainutlaatuisten silmiesi läpi, kiitos että olet !!!
Sivustolle kirjoittamani 1500 runoa muodostavat kokoelman ONNELLINEN LAULU RISTINMUOTOISELLA OVELLA. 1500 runoa on liikaa mihin tahansa kokoelmaan, joten laittelen runoja näkyviin harkinnalla, joskus ehkä tekstejä poistaen, toisia palauttaen.
Kokoelman motto:
ANTEEKSIANTAMUKSESSA
ihmisen ja hänen tekojensa hyväksyminen
ovat toistensa vastakohdat
(19.1.2012)
Kommentit
Kauniisti kuljettaa
rakkaus runoasi
ruudun takaa koskettaa
Ei mene telluspaallolla hyvin näinä aikoina
Ensimmäinen varsin raamatullinen sisällöltään. Toinen viekin jo ajatukset rakastamisen vaikeuteen eli kaikki ko. asiassa ei olekaan yksinkertaista, itsestään selvää. Tuntuu kuin säkeet haluaisivat kertoa, että asiasta kirjoittaminen on toinen asia ja käytäntö toinen. Kuitenkin lopetuksen säkeistö kumoaa edellisen toivollaan, joka saa iloitsemaan totuudesta, uskollisuudesta ja rakkauden mahdollisuuksista loputtomiin. Epätyypillinen tankasikermänä, mutta sisältörikas!
Hienoja ovat...
Mut mikä juttu toi keskimmäinen muka on..?
Tietenkään miehet ei voi tehdä monia asioita samaan aikaan.... Rakastat sitten taas ku herkeet kirjoittamasta =)
Lopetuksesta pidän. Muutenkin oikein hieno.
Jotenkin...haikeita...mutta hyviä toki kaikki
Kiehtovaa runotarinaa tanka-trilogiassasi.
Tuota keskimmäistä jäin minäkin miettimään... rakkaus läsnä niissä sormissa näppäimistölläkin, olettaisin.
Mielenkiintoinen.
Ensimmäisessä on mielestäni suurin eli laajin.
Toinen on kehyksistään näyttöruudun takaa.
Kolmas tekee "Kirsikankukat" eli kansainvälisen otsikon alle.
Maa on väsynyt johtuen ihmisten toimista sitä kohtaan, se kapinoi kuohumalla, lainehtimalla.Kyllähän sinä toki voit keskittyä kahteen asiaan kerrallaan, turha huijata että samalla kuin kirjoitat et muka voi rakastaa?
Viimeinen säkeistökin sen kertoo että kyllä voit:)
Tämä tanka tuo luoksemme
väsyneen äiti maan myrskyn kourisssa.
Luulisi aikaa jäävän rakkaudellekin, kun ottaa
vain sormet näppäimistöltä pois : )
Tästä kolmannesta oidän eniten, Rakastan kirsikankukkia.
Hyvä sikermä kaikenkaikkiaan.
Tykkään erityisesti keskimmäisestä. Runomittoihin kirjoitetuissa runoissa on aina tiettyä irrallisuutta jota syntyy vain tiukoissa rajoissa
Maa tuskin piittaa
ihmisen toiminnasta
Ihmiset silti
Sivut