Isänmaallisissa mietteissä

Runoilija u roskala

mies
Julkaistu:
9
Liittynyt: 13.1.2008
Viimeksi paikalla: 21.1.2024 19:49

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-


Monien tuulten tuivertamana on oppinut, että jäinen korsi katkeaa painon alla, mutta rakkauden sulattama kestää raskaatkin taakat. Jossain käytti nimimerkkiä uroskala, tänään u roskala.

Runoni saattavat kuvata rakkautta, joskus faktisesti omaelämäkerrallisista lähtökohdista, usein faktiona, koetun ja sepitteen yhdistelmänä, toisinaan täysin fiktiivisesti, mutta useimmiten, yhtä paljon tai enemmänkin, aihe ei ole rakkaus vaan rakkausrunous, sen tematiikka. Tarkastelen kuinka rakkaudesta ylipäätään voidaan kirjoittaa. Se on kielen, puhumisen ja kuulemisen pohdintaa, usein lempeällä ironialla.

Joskus hymyillen, joskus itkienkin hän on pohtinut sanoja ja niiden synnyttämiä mielikuvia, asioiden assosioitumista, ihmisen mahdollisuuksia ja kykyä erottaa todellisuudesta muodostamansa mielikuvat ja todellisuus.

Voimmeko ymmärtää ja jopa nähdä ja jos niin millä tavalla, että ihminen on aina jotakin enemmän kuin se miten ja millaiseksi hänet näemme.



sinulle !!! kukaan ei voi ottaa paikkaasi elämässä, ei elää puolestasi, ei rakastaa sinun rakkaudellasi, tuntea kipua sinun kohdallasi, katsoa juuri sinun ainutlaatuisten silmiesi läpi, kiitos että olet !!!


Sivustolle kirjoittamani 1500 runoa muodostavat kokoelman ONNELLINEN LAULU RISTINMUOTOISELLA OVELLA. 1500 runoa on liikaa mihin tahansa kokoelmaan, joten laittelen runoja näkyviin harkinnalla, joskus ehkä tekstejä poistaen, toisia näkyville palauttaen. Lähes jokainen arkistossa olevista teksteistä on ollut jossain vaiheessa esillä.

Kokoelman motto:



ANTEEKSIANTAMUKSESSA

ihmisen ja hänen tekojensa hyväksyminen
ovat toistensa vastakohdat

(19.1.2012)

 



Toinen kokoelmani LAULUJA TODELLISUUDESTA, JOSSA RAKKAUS ON IHME rakentuu tämän sivuston nimimerkillä mika-markku. Osa runoista jo valmiina arkistossa, laitetaan suuntaviivojen hahmottuessa. Kolmannelta nimimerkiltäni mamabeard löydät PROOSALLISEMPIA TARINOITA.
 
Suosittelen:
mika-markku mamabeard <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Juniper <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Velimarkku <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> lindalinda izmgzozzz <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Nukke_neiti <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Maatiainen <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes
 


Isänmaallisissa mietteissä tänään herkistyin,
yleensä en riimittele, nytpä riimiydyin -
runoilemaan ryhdyin tällä tapaa: rakas Suomi, isänmaa
sun multas kalliin alla sukupolvi sankareita makaa

Monet palanneista jäivät ikuisesti rintamalle,
ja sodan kauhut hautasimme puhumattomuuden alle,
sen taakan tuntea sai vaimot, tuntea sai lapsetkin,
kun humalassa reuhdoin, huusin: tapan teidätkin!

Sodan syvät varjot jos voittanut on vihdoin isänmaa -
ja isäin ketju loppumaton anteeksi myös saa 
iskut joiden alkusyitä jäljittää vois vuosisatain taa -
hoitamaan nyt käynkö omaa traumataakkaa?

Isänmaa niin rakas olet rajoinesi, niin suurta puolustaa
vapautta jonka meille ansaitsivat urhot tämän maan - -
jossain lausutaan, sen kuulen, raja vavahtaa
ja toivon, toivon ettei sotaa tulis enää milloinkaan

Isänmaallisuus kun mielen valtaa, niin kuin tänäänkin
ymmärrän: runo kääntää voidaan vaikka venäjäksi -
sama tunne sielläkin saa rinnat ja kielen sykkimään kiihkeästi,
sen tunteen voimalla me marssimme taas edemmäksi

Ukrainaksi, kiinaksi, englanniksi, hepreaksi - isänmaa
on rakas meille, se annettu on meille lahjaksi, puolustettavaksi -
näin ajatellaan rajan tuolla puolen, ja se mieleen nostaa
saman huolen: kuinka rauhassa voi elää kaksi

Jos toista oppisimme kuuntelemaan, oppisimme kunnioittamaan
ja sama mieli vähitellen valtaisikin koko maan,
neuvotellen riidat ratkaistaisiin, joku periksi myös voisi antaa
eikä pitkää traumataakkaa tarvitsisi enää kantaa

Turhaan tiedän toivovani mutta toivon siltikin,
tahdon panokseni antaa näihin pieniin rauhantekoihin -
kerran koittaa uusi aika, siihen uskon, uskon tietenkin:
miekat auroiksi kun taotaan ja laulu raikuu luona temppelin

Silloin laitumella näen karitsan, karhun ja ehkä käärmeenkin
sama taivas ruokkii heitä, se voittanut on meidätkin:
lapset eivät jatka isiensä teitä missä milloin kuljinkin
enemmän kuin rauhatahto, mieli, on laulu luona temppelin





13 04 22 iltapäivällä - illalla. 
cc
Kategoria: 
 

Kommentit

Kerrassaan upeasti kerrottu ja riimitelty. 
Kiitos Star.

Riimejä! Mahtavaa. Vähän on ristiriitaiset tunteet itselläni isänmaallisuudesta, helposti ne leijonakorut ja kiitoshupparit yhdistetään äärioikeistoon, tervettä raitista isänmaallisuutta tarvitaan. Ikuisesti kiitollinen isovanhemmilleni, kaikille veteraaneille, kaikkille, jotka puolistivat ja nyt puolustavat isänmaata.

On lottovoitto syntyä Suomeen. Maailman onnellisin maa. Ainakin itsellä hyvä olla, uskokaa tai älkää, olen saanut yhteiskunnalta apua ja tukea omiin ongelmiin, mutta silti on edelleen ihmisiä, jotka voivat pahoin, syrjäytyneitä ja asioita joista nyt en jaksa avautua.

Tästä syntyi niin monta ajatusta itselleni, että taidan poimia sulta jutun tai pari, mutta en lainata sun riimejä. Sellainen ei olisi sopivaa.

Joo ristiriitaisia fiiliksiä mullakin kuten runosta näkyy. Jossain mittakaavassa tai tasolla kyse on ehkä vähän samasta mitä juteltiin tuolla sun runon alla uskonnosta että mikä on tervettä / epätervettä ja missä määrin kykenemme sitä erottelemaan. Kiva kuulla että runo synnytti monenlaisia ajatuksia, sillä mulle paketti on moninainen eikä lainkaan helppo, kun pitäis vielä tarkastella omaa isänmaallisuutta kyllin kriittisesti, että pystyy isänmaallisuutensa hyväksymään. Ehkä runoon tuli liiankin ironista sävyä, esimerkiksi alkusäe voidaan kokea tyylipuhtaana piikkinä, mutta oikeasti: olen isänmaallinen ja arvostan niitä jotka puolusti meidän rajoja. Vaikka isänmaallisuus on niin tunteenomainen asia ja niin sidottu kansojen omaan historiaan/perinteeseen ja sen kansalliseen tulkintatapaan että se on väkisinkin subjektiivista ja ajautuu lähes väistämättä konfliktiin rajan toisella puolella olevien samanlaisen isänmaallisuuden kanssa, niin uskon, että tässäkin asiassa pystytään jonkinlaiseen objektiiviseen ajatteluun. Jos isänmaallisuus on sellaista kuin esim. Venäjän päättäjät nyt vaatii sotilailtaan että isänmaallisessa kiihkossa pitää runnoa toisen rajojen läpi mistään muusta piittaamatta, niin se on mun mielestä ehdottomasti epätervettä isänmaallisuutta (ja sitten vielä oma subjektiivisuuteni, jossa peukutan täysillä Ukrainan puolesta). Sama koskee suomalaisen ns. isänmaallisuuden äärimuotoja kuten russofobia, jolloin naapureita nimitellään ryssiksi, ja rasismia harjoitetaan muka maahanmuuttokriittisyyden varjolla. Olen itsekin maahanmuuttokriittinen, mutta en maahanmuuttovastainen. Jos vielä laajennan kuvaa muihin asioihin, niin kristittynä pidän kiinni raamatullisesta ihmis- ja sukupuolikäsityksestä, joka on selkeästi heteronormatiivinen, muunlaista käsitystä ei seurakunnassa voi olla tai se muuttuu kristillisestä antikristilliseksi. Silti en vaadi että yhteiskunnan pitäisi noudattaa samoja normeja, päinvastoin, yhteiskunta kuuluu kaikille kansalaisilleen, mutta koska se kuuluu kaikille, niin se kuuluu myös kristityille ja esim. Räsäsen ajojahti rikkoo YK:n ihmisoikeuksia. Sen lisäksi, etten hyväky sateenkaariteologiaa kristilliseksi, koska ihan jo objektiivisestikin tarkastellen voimme nähdä että se on antikristillinen, en hyväksy myöskään homofobiaa, koska se on kristillisen lähimmäisenrakkauden vastainen asenne. Tämä on se aatteellinen pelikenttä, jos näin voidaan sanoa, missä runojani työstän, joskus tahallisestikin kärjistäen asioita yli sen mitä itse ajattelen, koska runo ei ole mulle ainoastaan ilmaisua vaan myös ilmaisun ja ilmaisuvälineen tarkastelua. Tässä runossa kärjistyi ehkä piirun verran jonnekin isänmaallisuuskriittisyyden tai pasifismin suuntaan...

Hienoa kerronta,pidän.

Kiitos Jukka-Pekka. Vaikea asia tuo isänmaallisuus ja tärkeä. On hienoa olla suomalainen, kunnioittaa sotaveteraaneja ja rakastaa omaa maata. Mutta myös toisia pitää kunnioittaa ja ymmärtää että heilläkin on omat isänmaallisuuden tunteet. Asioita on joskus vaikea sovittaa yhteen, ja sitten käy niin että yhden maan isänmaalliset on sodassa toisen maan isänmaallisia vastaan. Hienoa olisi kun kaikilta löytyisi rauhantahtoa ja riittävästi objektiivista mieltä että asiat vois ratkaista oikeudenmukaisesti eikä ne isänmaallisuuden tunteet sumentais järkeä.
 

Käyttäjän kaikki runot