Isänmaallisissa mietteissä tänään herkistyin,
yleensä en riimittele, nytpä riimiydyin -
runoilemaan ryhdyin tällä tapaa: rakas Suomi, isänmaa
sun multas kalliin alla sukupolvi sankareita makaa
Monet palanneista jäivät ikuisesti rintamalle,
ja sodan kauhut hautasimme puhumattomuuden alle,
sen taakan tuntea sai vaimot, tuntea sai lapsetkin
kun humalassa reuhdoin, huusin: tapan teidätkin!
Sodan syvät varjot jos voittanut on vihdoin isänmaa -
ja isäin ketju loppumaton anteeksi myös saa
iskut joiden alkusyitä jäljittää vois vuosisatain taa -
hoitamaan nyt käynkö traumataakkaa?
Isänmaa niin rakas olet rajoinesi, niin suurta puolustaa
vapautta jonka meille ansaitsivat urhot tämän maan -
jossain lausutaan, sen kuulen, raja vavahtaa
ja toivon ettei sotaa tulis enää milloinkaan
Isänmaallisuus kun mielen valtaa, niin kuin tänäänkin
ymmärrän: runo kääntää voidaan venäjäksi -
sama tunne sielläkin saa rinnat, kielen sykkimään kiihkeästi,
sen tunteen voimalla taas marssimme edemmäksi
Ukrainaksi, kiinaksi, englanniksi, hepreaksi - isänmaa
on rakas meille, se annettu on lahjaksi ja puolustettavaksi -
näin ajatellaan rajan tuolla puolen, ja se mieleen nostaa
saman huolen: kuinka rauhassa voi elää kaksi
Jos toista oppisimme kuuntelemaan, oppisimme kunnioittamaan
ja sama mieli vähitellen valtaisikin koko maan,
neuvotellen riidat ratkaistaisiin, joku periksi myös voisi antaa
eikä pitkää traumataakkaa tarvitsisi enää kantaa
Turhaan tiedän toivovani mutta toivon kuitenkin,
tahdon panokseni antaa näihin pieniin rauhantekoihin -
kerran koittaa uusi aika, siihen uskon, tietenkin:
miekat auroiksi kun taotaan ja laulu raikuu luona temppelin
Silloin laitumella näen karitsan ja karhun, ehkä käärmeenkin
sama taivas ruokkii heitä, voittanut on meidätkin:
lapset eivät jatka isiensä teitä - missä milloin kuljinkin
enemmän kuin rauhatahto, mieli, nyt on laulu luona temppelin
13 04 22 iltapäivällä - illalla.
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Riimejä! Mahtavaa. Vähän on ristiriitaiset tunteet itselläni isänmaallisuudesta, helposti ne leijonakorut ja kiitoshupparit yhdistetään äärioikeistoon, tervettä raitista isänmaallisuutta tarvitaan. Ikuisesti kiitollinen isovanhemmilleni, kaikille veteraaneille, kaikkille, jotka puolistivat ja nyt puolustavat isänmaata.
On lottovoitto syntyä Suomeen. Maailman onnellisin maa. Ainakin itsellä hyvä olla, uskokaa tai älkää, olen saanut yhteiskunnalta apua ja tukea omiin ongelmiin, mutta silti on edelleen ihmisiä, jotka voivat pahoin, syrjäytyneitä ja asioita joista nyt en jaksa avautua.
Tästä syntyi niin monta ajatusta itselleni, että taidan poimia sulta jutun tai pari, mutta en lainata sun riimejä. Sellainen ei olisi sopivaa.
Hienoa kerronta,pidän.
Sivut