![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> u roskala kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-1284-1556741345.jpg?itok=ZNnN8EoO "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> u roskala kuva")
Kreationisti evolutionistille: - Yksinkertaisten kysymysten monimutkainen ratkaiseminen tuottaa varmasti suurta tyydytystä.
Evolutionisti kreationistille: - Monimutkaisten kysymysten yksinkertainen ratkaiseminen tuottaa varmasti suurta tyydytystä.
Aforistikko: - Sanokaamme sitä elämäksi.
- - -
Se että väittelemme kuinka olemme tulleet, todistaa että olemme tulleet. Kumpikin on siis tavallaan oikeassa. Kreationisti ja evolutionisti.
Että olemme olemassa on kaikkien helppo myöntää, mutta miksi lopputuloksena on, että joidenkin ei pitäisi olla?
Ajatukset sinänsä tapahtuvat rauhassa, ne eivät ole sotaa eivätkä synnytä sotaa. Sota syntyy kahden rauhassa tapahtuvan ajatuksen erilaisuudesta. Kun erilainen sanoo toiselle erilaiselle: - Sinun ajatustasi en hyväksy.
Ja kumpikin unohtaa olevansa samanlaisesti olemassa.
- - -
"Ajattelen, siis olen" merkitsee käytännössä: olen, siksi taistelen.
Intialaiset keksivät ongelmaan ratkaisun: kun ei ajattele, ei taistele. Ongelmaksi muodostui, että jooginkin pitää syödä. Niin syntyi kastilaitos; ne, joilla ei ole ruokaa, eivät ole tarpeeksi olleet ajattelematta.
Köyhää auttava sekaantuu tämän karmaan ja tahraa itsensä. Sen jälkeen hänen on vaikea olla ajattelematta.
- - -
Se, että en anna toisen olla rauhassa, todistaa, etten rauhassa ole.
Ajatus, että toinen horjuttaa rauhaani, on jo lähtökohtaisesti väärä. Kuinka voimme tulla horjutetuksi tai joutua uhatuksi siellä, missä emme ole?
Valtiollinen rauha ja yksilön rauha ovat kaksi eri asiaa. Valtion rauha turvataan rajoin. Niin kauan kuin toiset pysyvät aidan tuolla puolen, meillä on rauha. Eri asia sitten rajan tällä puolen tapahtuvat: aviorikokset, raiskaukset, valheet ja valheiden peittämiset, murhat ja itsemurhat. Kaikki se, mikä rauhassa tapahtuu.
Yksilön rajojen rikkomiset ovat vain yksilön rajojen rikkomisia.
Mutta eikö sota valtioiden välillä johdu juuri tästä? Yksilöllisen vapautemme ja rauhamme turvaamisesta.
Antakaa minun rauhassa, itsenäisesti, itse elämästäni määräten toteuttaa itseäni. Ailahtelevaan viettielämään, ehdollistumiin ja ennakkoluuloihin, mustasukkaisuuteen ja omistushaluun sidottua vapaata itseäni.
Rikkoakseni vapaasti toisen yksilöllisiä rajoja, hänen ainutkertaista elämäänsä. Ainakin niiden, jotka uhkaavat rauhaani.
- - -
Yksilön rajojen rikkominen sanoin tai teoin, hänen satuttamisensa, on varmasti väärin. Se on loukkaus ja moraalinen rikos.
Luonnostamme olemme taipuvaisia ajattelemaan, että se, että minuun sattuu, tarkoittaa, että minua on satutettu. Toisen tarkoitusperien erottaminen omasta tarkoitushakuisuudesta voi olla vaikeaa. Tästä syystä vihapuheet tulee moraalisesti tuomita - ne ovat rikoksia, mutta niitä ei saa lailla tuomita. Koska vaarana on, että ajatteleminen muuttuu rikolliseksi.
Jos asia on rikos siksi, että se koetaan poliittisesti epäkorrektiksi eli loukkaavaksi, on hyvä muistaa, että subjektin vaihtuessa objektitkin määritellään uusiksi. Niin helposti rikokset vaihtavat paikkaa keskenään.
Kun vaadin itsemääräämisoikeuttani loukkaavat ajatukset lailla tuomittaviksi, määrään itseni vankilaan.
Moni totalitarismi on vapauden nimissä korvattu toisella.
Kansan vihollinen on väistämättä myös yksilön, kansalaisen, vihollinen - muodostuuhan kansa yksilöistään. Siksi yhtälö toimii myös toiseen suuntaan, yksilön vihollinen on kansan vihollinen. Stalin ja Hitler laittoivat yhteiskuntarauhaa horjuttavat leireille, että kansalaiset saisivat elää vapaasti.
Merkillistä, että kaksi niin samalla tavalla ajattelevaa ihmistä voi olla toistensa vihollisia?
- - -
Pidämme toista rikollisena, koska hänellä on erilaiset ajatukset kuin minulla. Siksi yritämme hänet vaientaa. Mutta eikö juuri se ole rikollista?
Kierrämme asian. Sanomme että jokainen saa ajatella mitä tahtoo, kunhan ei esitä ajatuksiaan loukkaavassa mielessä. Ja kuitenkin olemme juuri vaatineet, että minulla täytyy olla oikeus vapaasti toteuttaa itseäni?
Niin niin, mutta minä olenkin järkevä ihminen joka osaa erottaa todelliset loukkaukset kuvitelluista, itsensä ilmaisemisen vihapuheesta!
Tyydytystä tai ei, mutta onhan näitä kiva väsätä.
(30 04 19. Pitäisi tehdä oikeita tärkeitä asioita, laittaa kirjoja myyntiin tuonne huutonettiin, mutta taaskin pakenin työntekoa verbalismiin, sanaleikkeihin. Iltaseitsemän ja -kahdeksan välillä syntynyttä ajatusnäpertelyä. Nyt ei ole kyllä aikaa hioa, tarkistaa loogisuutta. Menköön tällaisena. Jos ei muuta niin ilmauksena siitä kuinka ihminen pakenee työntekoa. Niin niin. Ja nyt takaisin hommiin.)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut