Rakkausrunoa kirjoittaessa
palaa leivät ja lihapullat,
jos unohtuu koneelle
sommittelemaan
sanoja
Käsi kulkee selkäsi kaarta, korvannipukkaa
lukee kehosi värähtelyjä
kuin kelloa
auringonlaskun ja nousun välille
putoavaa
haurasta taivasta
Mikä käryää? Voi hitsin hitsin hitsi, se
paistinpannu, ja levy kutosella!
Avaan ikkunat, tuuletan käryjä ulos
ruoka karrelle palanutta kökköä
Niin paloi leivät ja lihapullat
ja nyt on tunnelma pilalla, mihin
jäinkään, niin, se hauras taivas
Tämän yön olemme
taivaan ja meren
yhteensulautuva kuohuva ranta
irtipäästetyn eläimen vapaudenlaulu
pidäkkeettöminä, pidättelemättöminä
ja silti
niin varoen
ettei sohvan kangas repeydy
En minä runoa kirjoittanut,
töitä tein koneella
ruoka nyt kuitenkin sattui palamaan
ja siitä sain aiheen
Jos olisin rakkausrunoa kirjoittava
millaista runoa
kirjoittaisin
ruokani korventuessa
Käsi kulkee selkäsi kaarta, korvannipukkaa
Siitä se lähtee
Katselen lautaselle pudotettuja kokkareita
kyllä nämä ehkä vielä
tai jokin muu kangas,
ei paljasta kätkemäämme,
sanattomasta sopimuksesta vaiennettua
mausteiden kanssa
(Puolenyön paikkeilla, vuorokauden vaihduttua toukokuun puolelle. Faktaa. Näinhän siinä kävi että töitä tehdessä ruoat paloi - mutta mausteiden kanssa oli vielä syötäviä. Siitä aihe runoon.)
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut