Rakastan joulun aikaa
muistosi ei enää satu sydämeeni
sillä tapaa
on niin paljon muistoja
satuttaviakin
ja minä nautiskelen hiljaisuudesta
aattona
istun kynttilänvalossa ja rentoudun
yksin
tässä hartaassa hiljaisuudessa
jossa myös kipeitä tunteita hetkittäin liikahtelee
ja sisikunta vavahtaa
ja vuosien aikana tekemäni virheet raastavat
välillä julmastikin
pidän siitä
menneisyyteni ja kipujeni kohtaamisesta
suostua katsomaan silmiin
omia haavoja
myöntää ne ja olla sinut
itsensä kanssa
levätä vain hiljaa
rakastavan kaikkeuden hoidettavana
joulun hiljaisessa
sykkeessä
ja lempeässä valossa
hän ei jäänyt seimeen
vaan meni pidemmälle ja loppuun asti
kauniisti soi jouluyössä
hyvyyden ääni
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Myös minä rakastan joulun aikaa ihanaa, sillä silloin syntyi Vapahtaja...maailmalle valkeus koitti, Valo pimeyden voitti...tämä joulurunosi on rauhaisan ihana!