Muinaisten vuosien haamut
nousevat aaltojen takaa.
Afroditen kävellessä maan päällä
kosmos esittelee lahjojaan/
näin se rakkauttaan jakaa.
Syksyinen harvest on täällä,
meidän mielissämme ja sydämissämme
kohtaamme pimeyden saapuvan.
Hän ohjastaa vaunujaan taivaalla.
Yön hämärän ja hiljaiset illat,
luonnon kuoleman ja kiertokulun -
kaiken jo olleen ja olevan.
Nämä ajatusteni kaaviot jaan.
Ja maalaan kankaalleni maailmanpyörän.
Kaikki sen iättömät koukerot ja labyrintit,
niiden matemaattisten kaavioiden summan -
myöskin tähteni taivaalta kuvaksi
kopioin.
Koreat ovat olleet aurorat
avaruudessa tänäkin yönä/
jossainpäin kaikkeutta syntyvät ajan jumalat,
ne ovat ennustavia uuden tulevan.
Merten syvyyksiin vetten alaisille.
Pilvien päälle taivaan ylisille.
Myös meille kuolevaisille maan.
Uutta elämää
ja aamua.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Upea
Kädessäsi sulkakynä sivaltaa taiten
Sivut