Palathan liekeissä hitaasti -sisareni -.
Oi' palaathan hitaasti
hautaasi makaamaan,
sillä niin paljon sinua on kirottu
että maa alta pettää voisi,
mikäli nukkumaan kauniisti kävisit
alle petollisen vallan.
Olet kulkeva aina alta alisen -
aina aliseen,
aina aliseen.
aina aliseen.
Yön tummimpia valtoja kannat.
Niitä kannattelet,
omistat.
Käyt niminä mystisinä:
kuvina kuljet Medeian ja Hecaten.
Omistat pimeän sävelen
ja sen tummimman sanan -
tämän Karman.
Ehkä jos seppeleen kaulaasi kiertäisit
- kultani -
hirttonauhan,
tämän rakkauslauluni.
Sonaattini hirtehisin sävelin
sinulle osoitan.
Kohtalonasi kohtaisit tulevan
alta punaisen kuun,
punaisen kuun
alla tanssit, kuin villinaiset tanssivat.
Noitasisareni,
sudetar.
Paholainen rakasteli sinua,
paholainen rakasteli -
antoi sinulle kevyimmät tulet
ja rankimman Karman.
Ihollasi rakkautensa liekit,
kun nuotiosi käy
Te savussa yhdytte.
Te palatte, kuin Jumalat.
Oi' Rosie -
raskas on nimesi lausua
kun jälleen yön tuuli huutaa nimesi
sinfoniaa
sinfoniaa
Jokaisen kuun alla sinua vartoen palvon,
vaikka näen vain varjosi katoavan.
Kadonneen,
loputtomuuden kuvan.
loputtomuuden kuvan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut