Sinulla on jotain minulle kuuluvaa.
Kun näin sinut ensi kerran,
oikeasti näin,
luulen, että menetin järkeni.
Otin varovaisia askeleita sinua kohti.
Sanoin itselleni, etten tahtonut pelästyttää sinua.
Sanoin niin, koska minua pelotti.
Kuka tahansa hyppäisi riemusta ilmaan,
jos rampana saisi jalkansa takaisin.
Minä en kuitenkaan tiennyt miten ottaa vastaan niin suurenmoisen lahjan.
Se ei kuulunut minulle, sanoin:
"Mitä jos se viedään minulta pois?"
En ole tottunut siihen,
että minulle annetaan lahjoja.
En tiennyt mitä ajatella.
Tuskissani turhauduin.
En keksinyt miten maksaa takaisin.
Katsoit minua puoliksi toruen,
puoliksi hyväillen.
"Ole jo hiljaa
ja suutele minua."
Selite:
Ansioton rakkaus minun osakseni.
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut