blackhorse_love

Katselen muistojamme ikkunoista
jäljellä vain muisto on

Outo ääni kuuluu niiden saranoista
valuu kyynel onneton

Muistan meidän yhteiset pihaleikit
naurun niin heleän

Kerran pyyhin kasvoiltasi ne meikit
teit minusta itsellesi ystävän

Vaikka nauran silti sinua ikävöin
tiedät sen varmasti

Aamupalaksi jogurtin ainoastaan söin
sen nielaisin mahaan asti

Kiertelen toisinaan kylän puistoja
vanhoja aikoja miettien

Mieleen tulvii kauniita muistoja
ehkä hymähtelen

Jätit minulle muistoksi medaljongin
ja kuvasi prinsessamaisen

Kellarista kuvia lisää eilen tongin
ja löysin satumaisen

Miksi ajan tuon täytyi hukkua tomuihin
vieden sinut luotani pois

Kasvaa keväisin kukat kirsikkapuihin
jospa se onnen vielä tois

Vielä kerran nukahdan ikuiseen uneen
ja luoksesi pääsen

Silloin maailma pyyhkii mun kyyneleen
tunnen jälleen rakkauden