Älä ole pahoillasi
sielusi jalosta janosta,
kun luovuus porottaa auringon laskettua
vailla ainuttakaan sädettä
Vaikka kirjoitat koukeroin,
jotka lyövät minun rintani rikki,
täältä pesee sanataivas
musta kuin tukkasi piki:
Nousetko siivin kuusenlatvaan
vai jäätkö päälle sammalpedin
tapailemaan sormillasi alennettuja oktaaveja
havujen katveeseen ikihyvin
Oletkohan itse yö,
sen kauneus
ja kaikki mikä katoaa,
kun sulkee silmänsä väärään aikaan
Siinä mieltäni painava pulma,
johon en erota vastausta
matkansa taittaneelta valolta,
joka on jo kenties sinun luonasi
Älä ole pahoillasi
- itse yön ei tarvitse olla
Selite:
En osaa small talkia, siispä kirjoitan ihmisistä runoja
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut