Haluaisin rakkautta
näköiselläni tavalla
olla rakastettu
ilman sisuksissani sikiävää häpeän tunnetta
Olen rakastanut
äidin rakkaudella
siivonnut sotkut
aikuisen rinnuksilta
Olen antanut koko käteni,
ja on se vietykin,
mutta siinä sormien ristikkäisessä teltassa
minun kämmeneni hikoavat solkenaan
Alan voimaan pahoin,
kun jonkun lämpö hipaisee selkääni
silti janoan sitä
kuin kuivasuinen nymfomaani
Onko romantiikka tasa-arvoista niillekään,
jotka eivät katso opettajia näillä silmillä,
kun ei kukaan tunnu saavan haluamaansa
tässä maassa, jossa kaikki suutelemani ovat olleet sairaita
Ottaisipa joku minut kainaloon
ja puristaisi niin, että saatan kuolla,
kun en haluaisi kohdata yksin kuolemaa
paikkana, joka on jo jossain tuolla
En vain pidä siitä, millaiseksi ihmiset muuttuvat,
kun heistä olisi kiva päästä lähemmäs minua
heidän katseensa näkee vähemmän ja huokuu yhtäkkistä lempeyttä,
kun juuri niihin välinpitämättömiin silmiin jäin kiinni
Tiedän sydämessäni,
että minun on parempi yksin
silti huoneeni yksinäisin nurkka sykkii totuutta,
miten tarvitsen rakkautta enemmän kuin koskaan
Seinät kaiuttavat minkä haluan kuulla,
ja jos vedän ryijyt lattialle
ja huudan kurkku suorana,
saan kuulla sen ainoan:
TILLI MINÄ RAKASTAN SINUA!
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut