Rakkausrunoa kirjoittaessa
palaa leivät ja lihapullat,
jos unohtuu koneelle
sommittelemaan
sanoja
    Käsi kulkee selkäsi kaarta, korvannipukkaa
    lukee kehosi värähtelyjä
    kuin sokea kelloa
    auringonlaskun ja nousun välille
    putoavaa 
    haurasta taivasta
Mikä käryää? Voi hitsin hitsin hitsi, se 
paistinpannu, ja levy kutosella!
Avaan ikkunat, tuuletan käryjä ulos
ruoka karrelle palanutta kökköä
Niin paloi leivät ja lihapullat
ja nyt on tunnelma pilalla, mihin 
jäin, niin, se hauras taivas
    Tämän yön olemme,
    taivaan ja meren
    yhteensulautuva kuohuva ranta
    irtipäästetyn eläimen vapaudenlaulu
    pidäkkeettöminä, pidättelemättöminä
    ja silti
    niin varoen
    ettei sohvan kangas repeydy
En minä runoa kirjoittanut,
töitä tein koneella
ruoka nyt kuitenkin sattui palamaan
ja siitä sain aiheen
Jos olisin rakkausrunoa kirjoittava
millaista runoa  
kirjoittaisin 
ruokani korventuessa
   Käsi kulkee selkäsi kaarta, korvannipukkaa
Siitä se lähtee
Katselen lautaselle pudotettuja kokkareita
kyllä nämä ehkä vielä
   tai jokin muu kangas,
   ei paljasta kätkemäämme,
   sanattomasta sopimuksesta vaiennettua
mausteiden kanssa
(Puolenyön paikkeilla, vuorokauden vaihduttua toukokuun puolelle. Faktaa. Näinhän siinä kävi että töitä tehdessä ruoat paloi - mutta mausteiden kanssa oli vielä syötäviä.)
 
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut