Isänmaallisissa mietteissä

Kiitos Star.

Joo ristiriitaisia fiiliksiä mullakin kuten runosta näkyy. Jossain mittakaavassa tai tasolla kyse on ehkä vähän samasta mitä juteltiin tuolla sun runon alla uskonnosta että mikä on tervettä / epätervettä ja missä määrin kykenemme sitä erottelemaan. Kiva kuulla että runo synnytti monenlaisia ajatuksia, sillä mulle paketti on moninainen eikä lainkaan helppo, kun pitäis vielä tarkastella omaa isänmaallisuutta kyllin kriittisesti, että pystyy isänmaallisuutensa hyväksymään. Ehkä runoon tuli liiankin ironista sävyä, esimerkiksi alkusäe voidaan kokea tyylipuhtaana piikkinä, mutta oikeasti: olen isänmaallinen ja arvostan niitä jotka puolusti meidän rajoja. Vaikka isänmaallisuus on niin tunteenomainen asia ja niin sidottu kansojen omaan historiaan/perinteeseen ja sen kansalliseen tulkintatapaan että se on väkisinkin subjektiivista ja ajautuu lähes väistämättä konfliktiin rajan toisella puolella olevien samanlaisen isänmaallisuuden kanssa, niin uskon, että tässäkin asiassa pystytään jonkinlaiseen objektiiviseen ajatteluun. Jos isänmaallisuus on sellaista kuin esim. Venäjän päättäjät nyt vaatii sotilailtaan että isänmaallisessa kiihkossa pitää runnoa toisen rajojen läpi mistään muusta piittaamatta, niin se on mun mielestä ehdottomasti epätervettä isänmaallisuutta (ja sitten vielä oma subjektiivisuuteni, jossa peukutan täysillä Ukrainan puolesta). Sama koskee suomalaisen ns. isänmaallisuuden äärimuotoja kuten russofobia, jolloin naapureita nimitellään ryssiksi, ja rasismia harjoitetaan muka maahanmuuttokriittisyyden varjolla. Olen itsekin maahanmuuttokriittinen, mutta en maahanmuuttovastainen. Jos vielä laajennan kuvaa muihin asioihin, niin kristittynä pidän kiinni raamatullisesta ihmis- ja sukupuolikäsityksestä, joka on selkeästi heteronormatiivinen, muunlaista käsitystä ei seurakunnassa voi olla tai se muuttuu kristillisestä antikristilliseksi. Silti en vaadi että yhteiskunnan pitäisi noudattaa samoja normeja, päinvastoin, yhteiskunta kuuluu kaikille kansalaisilleen, mutta koska se kuuluu kaikille, niin se kuuluu myös kristityille ja esim. Räsäsen ajojahti rikkoo YK:n ihmisoikeuksia. Sen lisäksi, etten hyväky sateenkaariteologiaa kristilliseksi, koska ihan jo objektiivisestikin tarkastellen voimme nähdä että se on antikristillinen, en hyväksy myöskään homofobiaa, koska se on kristillisen lähimmäisenrakkauden vastainen asenne. Tämä on se aatteellinen pelikenttä, jos näin voidaan sanoa, missä runojani työstän, joskus tahallisestikin kärjistäen asioita yli sen mitä itse ajattelen, koska runo ei ole mulle ainoastaan ilmaisua vaan myös ilmaisun ja ilmaisuvälineen tarkastelua. Tässä runossa kärjistyi ehkä piirun verran jonnekin isänmaallisuuskriittisyyden tai pasifismin suuntaan...

Kiitos Jukka-Pekka. Vaikea asia tuo isänmaallisuus ja tärkeä. On hienoa olla suomalainen, kunnioittaa sotaveteraaneja ja rakastaa omaa maata. Mutta myös toisia pitää kunnioittaa ja ymmärtää että heilläkin on omat isänmaallisuuden tunteet. Asioita on joskus vaikea sovittaa yhteen, ja sitten käy niin että yhden maan isänmaalliset on sodassa toisen maan isänmaallisia vastaan. Hienoa olisi kun kaikilta löytyisi rauhantahtoa ja riittävästi objektiivista mieltä että asiat vois ratkaista oikeudenmukaisesti eikä ne isänmaallisuuden tunteet sumentais järkeä.