Animula

Runoilija Animula

mies
Julkaistu:
3
Liittynyt: 11.2.2016
Viimeksi paikalla: 19.10.2016 21:51

Asuinpaikka: Turku
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
6.4.1994

 

Syksy


Syksy kylmensi kyliä,

sydämiä Suomen maalla.

Otti linnut laulamasta,

kylä hiljeni hivenen,

marras vaiensi iäksi.




Aura siltojenalainen

jäätyi vuotena tänäkin.

Pilviltä sai maitopeiton,

kerrytteli ehjän hangen

Oli tullut Turkuun talvi




Kalho kiersi joenviertä,

kulutti innotta katua

huokaus askelen välissä.

Murehti hän lintujansa

pikkulintuja eniten.




Ehti Kalho sillan luoksi,

siellä parvi poikasia.

Näki heidät nauraviksi,

kirkassilmiksi vesoiksi.

Huvit tyhjiksi totesi.




Maitopeitto, ehjä hanki,

joen talvinen koriste,

Soveltui kaluksi leikin

romun iskuille hävisi,

mistä jäljet räntäkuopat.




Katsoi Kalho leikkiviä:

Soma pakkoko pilata,

rumat jäljet jättää jäähän?


Vielä vilkaisi jokea

irvisti takaisin Aura.




Aura siltojenalainen

Kalhon empiä kehotti,

neuvoi vartoa suvea.

Missä ois pahalta suoja,

Jääkö jälkeä kesällä?
Selite: 
Tämä runo on parin vuoden takaa ja on énsimmäinen runoni.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis, omaperäinen runo.
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
6.4.1994
Runojen lukumäärä: 
3