Suosin kätevästiajattelijoita. Heitä on sukeutunut lähipiiriini ja työtovereihini. Hieman heidän vaikutusvoimaansa lannistavat kirskottelijat: ankeuttajien hankalammassa olomuodossa viihtyvät ihmisnegatiivit. Ne ovat hiivuttavia tuskan välikappaleita, joita velvollisuudentunto laahaa mukanaan jättäen keittiön linoleumille ruskeaa karstaa.
Eräs käteväksiajattelijan kanssa käymä vuorovaikutussuhde on johtanut siihen, että osaan laatia kauppalistan siinä järjestyksessä, joss luonnikas asiointi tapahtuu ja tuotteiden esillepano sukeutuu itsellenikin käsitettävästi. Tämän myötä itselleni on kehkeytynyt raju motto: suosi lähikauppaasi ja sen ihmismielelle hallittavissa olevaa tuotejärjestystä.
Kätevästiajattelijan kanssa arki on hurjaa - kaiken sujuvuudesta nousee hilpeyden puna poskille. Äheäksi herkeämällä saattaisin kertoa myös maatenpanon rituaalista, mutta se on toisaalta jäänyt minulle osittaiseksi mysteeriksi, koska minun kätevästiajattelijani viettää iltaisin kylpyhuoneessa kymmeniä minuutteja kauemmin kuin minä. Ehkä erilaisilla rasvoilla, öljyillä, eteerisillä uutteilla on jotain tekemistä asian kanssa. Minulle riittää kylläkin vain talkki nivusiin. Siten ollen: lempi on joskus utuisesti pölähtävä aihepiiri, mutta se kuuluu vain meidän mielenmaailmaamme, valmiiksi pinkillä huopakirjoittimella viivoitettuun hupailun aihepiiriin.
Tunnistatko itsessäsi käteväksiajatteluuden?
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




Kommentit
Sivut