Hugo

Haamuja kadulla, ilman voimia,
niitä kai haluamme.

Jotkut myy tulitikkuja,
jotkut lämmittelevät kemikaaleilla.

Joku kantaa muistoja väreistä,
joku unohtaa puolet aisteista.

Joku ravistaa rasiasta
viimeistä tikkua,

milloin pärjäämisestä tuli luksusta.

Ilma on jäähtynyt mielen lailla,
kun hengitys huurtaa viimeisiä jälkiä.

Joku nostaa kengät takan reunalle,
kun mikään ei riitä, miksi antaisin muille.

Oliko koskaan oikeasti lautasta, 
josta riitti kaikille,

oliko ihminen ihminen joskus ihmiselle.