![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> lumoavaleppäkerttu kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-28386-1759488401.png?itok=S_kbcG0n "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> lumoavaleppäkerttu kuva")
Olen tyttö
en keräilyesine, minkä voit kirjoillesi lunastaa.
Sinun takiasi
alastomuuden pelko mieltäni yhä tukistaa.
En ole enää neljätoista,
tätä samaa virhettä en kuitenkaan toista.
Tekisin mitä vain,
jotta lopettaisit vierailun unissain.
Sinä sileäaivoinen silakka,
sokkeloinen labyrintti sademetsän syvyyksissä.
Virkkaustyön suppea silmukka;
ympäripyöreä, pitkästyttävä, kuulas.
Miksi et kuuntele, kun sinua sivistän?
Kiinnostun naisista, en miehistä!
Vakavissaan pyrit minua silti käännyttämään
Uskotko onnistuvasi siinä?
Et helvetissä!
Ottaisit vaikka perseeseen!
En tahdo tähystää sukuelimiäsi.
Painan silmäni kiinni piiloutuakseni,
ja vainoat painajaisina uniini saakka.
Kaipaat paljasta kehoa, herkkää ihoa
kutsut kelvottomaksi, jos en sitä sinulle tarjoa.
En ole sinun strippaajasi
lopeta siis jo kutsumasta huoraksesi.
Tiedät etten tahtoisi itseäni kosketella,
olen arka, kuin juuri muodostunut mustelma.
Minua pelottaa, kun en osaa tätä peruuttaa,
miksi yrität minulle taas soittaa?
Luulin, että meistä tulisi ystäviä
olin naiivi ja väärässä.
Poistut aina kun minulta ei saavukaan kiihottavia viestejä
kaipaan vain toveria, kenelle jutella.
Olen yksinäinen, sinä kiimainen.
Sinä olet sika, inhottavan ahne ja likainen,
tyttö olen vain, herkkä ja viaton sellainen.
Särjit minut kuin lasisen enkelin, paiskasit asfalttiin
levitit minut kuin sivellin maalia, vaikka paljon kovemmin.
Yritätkö kouluttaa minua kuin koiraa?
En ole eläin, en lemmikki.
En ainakaan sinulle.
En ikinä kuuntele sinua. En enää!
Sillä olit – ja olet yhä
saastainen saatananpalvoja
Ainakin minulle.
en keräilyesine, minkä voit kirjoillesi lunastaa.
Sinun takiasi
alastomuuden pelko mieltäni yhä tukistaa.
En ole enää neljätoista,
tätä samaa virhettä en kuitenkaan toista.
Tekisin mitä vain,
jotta lopettaisit vierailun unissain.
Sinä sileäaivoinen silakka,
sokkeloinen labyrintti sademetsän syvyyksissä.
Virkkaustyön suppea silmukka;
ympäripyöreä, pitkästyttävä, kuulas.
Miksi et kuuntele, kun sinua sivistän?
Kiinnostun naisista, en miehistä!
Vakavissaan pyrit minua silti käännyttämään
Uskotko onnistuvasi siinä?
Et helvetissä!
Ottaisit vaikka perseeseen!
En tahdo tähystää sukuelimiäsi.
Painan silmäni kiinni piiloutuakseni,
ja vainoat painajaisina uniini saakka.
Kaipaat paljasta kehoa, herkkää ihoa
kutsut kelvottomaksi, jos en sitä sinulle tarjoa.
En ole sinun strippaajasi
lopeta siis jo kutsumasta huoraksesi.
Tiedät etten tahtoisi itseäni kosketella,
olen arka, kuin juuri muodostunut mustelma.
Minua pelottaa, kun en osaa tätä peruuttaa,
miksi yrität minulle taas soittaa?
Luulin, että meistä tulisi ystäviä
olin naiivi ja väärässä.
Poistut aina kun minulta ei saavukaan kiihottavia viestejä
kaipaan vain toveria, kenelle jutella.
Olen yksinäinen, sinä kiimainen.
Sinä olet sika, inhottavan ahne ja likainen,
tyttö olen vain, herkkä ja viaton sellainen.
Särjit minut kuin lasisen enkelin, paiskasit asfalttiin
levitit minut kuin sivellin maalia, vaikka paljon kovemmin.
Yritätkö kouluttaa minua kuin koiraa?
En ole eläin, en lemmikki.
En ainakaan sinulle.
En ikinä kuuntele sinua. En enää!
Sillä olit – ja olet yhä
saastainen saatananpalvoja
Ainakin minulle.
Selite:
En tosissani pidä virkkaustöiden silmukoita pitkästyttävinä :)
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Huh, tässä oli tavaraa. Ensinnäkin, tämä mätä sika, pelkkä siitä lukeminen kuvottaa. Olen niin pahoillani <3. Jos menneistä kamaluuksista haluaa repiä jotain positiivisuuden suikaleita, niin ainakin sinulla on nyt tämä aivan upea runo ansioissasi!
Kaikki tuo raju kieli oli tähän runoon niin sopivaa. Mielestäni se tekisi sanataiteelle vääryyttä, jos tällaisesta aiheesta ei välittyisi raaka, feminiininen viha. Minusta se osoittaa rohkeutta ja selviytymistahtoa, että sanot asiat kuin ne ovat. Siitä huolimatta tämä on täynnä kauneutta; "olen arka, kuin juuri muodostunut mustelma." Tämä oli myös hirveän hauska! Ihan kikatin säkeelle: "Sinä sileäaivoinen silakka". Ja tuo selite oli hurmaavan humoristinen - sillekin virnuilin.
Kiitos, että kirjoitit juuri tämän runon tarkkoine sanavalintoineen. Kukaan muu ei olisi tätä voinut kirjoittaa. Ja jos sinulla on yhä tämän "henkilön" (kuin hän ei olisi vain kenno, jossa mätänee munat) numero, antaisin mielelläni hänelle ääneni vittumaisen siunauksen. Olenkin tänään vähän riitapukarituulella.
Kiitos paljon kommentistasi, Tilli! Ihanaa, että runoni saavat viimein näkevyyttä.
Tätä oli jännittävää lukea, kun tästä löytyy vähän vuoronperään sekä rumaa että muutamissa kohdin melankolista kauneuttakin. Paljon tragiikkaa itse aiheessa; kuulostaa kovin inhottavalta. Mutta siellä täällä on vähän komiikkaakin noiden mehevimpien tölväisyjen muodossa - ne saivat myös hymyilemään!
"Tekisin mitä vain jotta lopettaisit vierailun unissain" on suorastaan riipaisevat säkeet ja omakohtaisestikin ne tavoitan. Tässä taannoin olin itse pitkään aikaa vihainen, kun uniini tunkeutui henkilö, persona non grata, jolle haluaisin antaa niihin porttikiellon.
"Olen arka kuin juuri muodostunut mustelma" - tämä säe on täyttä kultaa ja niin täydellisen kuvaavaa!
Kiitos paljon!
Olen enemmän kuin ilahtunut, että saat runostani myös tarkoituksellista - toki häijyä - komiikkaa irti. Aamuvuorossa siivotessani säkeet ilmenivät päähäni toisensa jälkeen, ja oli päivän selvää ettei niitä voisi jättää käyttämättä.
Tuo uniin tuleminen on klassikko. Vaikka on harmi, että olet joutunut kokea tunkeilijoita unissasi, on lohduttavaa etten ole ainoa joka sitä kokee! Olen hyvin kiitollinen kommentistasi. Mukava kuulla, että pidit runostani!