![Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> lumoavaleppäkerttu kuva](https://cdn.vaiste.com/sites/rakkausrunot.fi/files/styles/medium/public/profiilikuvat/picture-28386-1759488401.png?itok=S_kbcG0n "Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> lumoavaleppäkerttu kuva")
Painava rauta puhtaan nurmen
jälleen tahraa ruutipurullaan.
Silmäni tyhjinä tuijottavat,
miten lintu valahtaakaan taivaalta.
Pieni hento, ruumiinsa tömähtää
juoksen ihailemaan, hymy huuliani kiristää
käteni likaiset, kun nostan viattoman
sylissäin sitä hoivaan.
Raaka lihas jää hampaisiini,
tähteet lautasella edessäni,
kun yksin istun kylläisenä,
huulillani yhä verta.
Veren huuhtoo sylki,
kun lattialle oksennan
pureskelemattomia sulkia,
nielussa ne kutittavat.
Edessäni uneton yö,
kouristellen kitisevällä patjalla,
pahuus alkaa jo vaivata;
ei syyllisyydeltä voi ikuisesti paeta.
Äiti minua pientä lohduttaa,
silitellen kultaisia hiuksia.
Hän pitelee undulaattia,
minulle lapsuuden rakkainta.
Äiti edesmennyt undulaattineen,
miten hän on päätynyt viereillein?
Koko yön kidun, huudan ja kiljun.
Piinaava pistely raajani valtaa.
Aikainen mato napatkoon linnun,
vaan ei aina hienointa, puhtainta.
Vuoroni on jatkaa eteenpäin,
päätyä seuraavan lautaselle.
Jokainen raskas lintu
syyllisen metallinen
kuoren alla mätä
tartuttaa toisetkin.
jälleen tahraa ruutipurullaan.
Silmäni tyhjinä tuijottavat,
miten lintu valahtaakaan taivaalta.
Pieni hento, ruumiinsa tömähtää
juoksen ihailemaan, hymy huuliani kiristää
käteni likaiset, kun nostan viattoman
sylissäin sitä hoivaan.
Raaka lihas jää hampaisiini,
tähteet lautasella edessäni,
kun yksin istun kylläisenä,
huulillani yhä verta.
Veren huuhtoo sylki,
kun lattialle oksennan
pureskelemattomia sulkia,
nielussa ne kutittavat.
Edessäni uneton yö,
kouristellen kitisevällä patjalla,
pahuus alkaa jo vaivata;
ei syyllisyydeltä voi ikuisesti paeta.
Äiti minua pientä lohduttaa,
silitellen kultaisia hiuksia.
Hän pitelee undulaattia,
minulle lapsuuden rakkainta.
Äiti edesmennyt undulaattineen,
miten hän on päätynyt viereillein?
Koko yön kidun, huudan ja kiljun.
Piinaava pistely raajani valtaa.
Aikainen mato napatkoon linnun,
vaan ei aina hienointa, puhtainta.
Vuoroni on jatkaa eteenpäin,
päätyä seuraavan lautaselle.
Jokainen raskas lintu
syyllisen metallinen
kuoren alla mätä
tartuttaa toisetkin.
Selite:
Koko runo sai ideansa lyijymyrkytyksen konseptista. Vietin noin tunnin tuijottaen kynttilääni ja ajatellen lyijymyrkytystä; miten sen voi saada, mitä siitä johtaa. Päädyin hieman ääripäätilanteeseen, mutta pidän sen jylhästä lopputuloksesta.
En oikeasti tapa enkä syö lintuja :D
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit