Muistosi sinun, nukkuva Sirpa
se hiipii mieleeni, kun silmäni kiinni painan
nokkiminen rasittavin, nyt ääni kaikista rakkain
ikävä sitä on, vaikka se räjäytti kalloni
Siemenet, jotka maahan pudotin
siivosit aina pois ja vapautit jalalleni
korvia särkevä kaakatuksesi
lopulta päätyi teurastetuksi
Sirpa, sinä rasittava kana
toivoin ettei se mies sinua tapa
lupaan, sinua ikävöin nyt
etenkin kun mullan alle olen sinut kätkenyt
Aamulla kun sinua taas kaipaan
kuulen kuinka kaakatus kanalan takaa raikaa
niin tutulla sävyllä se soi
käännän päätäni ja rauhan sielulleni soit
Vastaasi juoksen, kun askeleen otat
syliisi sinut nostan ja punaiseksi pussaan nokan
Voi Sirpa, älä ikinä enää karkaa
etten joudu naapurin kanaa asettamaan hautaan.
se hiipii mieleeni, kun silmäni kiinni painan
nokkiminen rasittavin, nyt ääni kaikista rakkain
ikävä sitä on, vaikka se räjäytti kalloni
Siemenet, jotka maahan pudotin
siivosit aina pois ja vapautit jalalleni
korvia särkevä kaakatuksesi
lopulta päätyi teurastetuksi
Sirpa, sinä rasittava kana
toivoin ettei se mies sinua tapa
lupaan, sinua ikävöin nyt
etenkin kun mullan alle olen sinut kätkenyt
Aamulla kun sinua taas kaipaan
kuulen kuinka kaakatus kanalan takaa raikaa
niin tutulla sävyllä se soi
käännän päätäni ja rauhan sielulleni soit
Vastaasi juoksen, kun askeleen otat
syliisi sinut nostan ja punaiseksi pussaan nokan
Voi Sirpa, älä ikinä enää karkaa
etten joudu naapurin kanaa asettamaan hautaan.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
ilolla luettu - kiitos