RUNON NIMI ON LECHAIM [elämälle]

Runoilija u roskala

mies
Julkaistu:
33
Liittynyt: 13.1.2008
Viimeksi paikalla: 12.9.2025 20:21

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-


Monien tuulten tuivertamana on oppinut, että jäinen korsi katkeaa painon alla, mutta rakkauden sulattama kestää raskaatkin taakat. Jossain käytti nimimerkkiä uroskala, tänään u roskala.

Runoni saattavat kuvata rakkautta, joskus faktisesti omaelämäkerrallisista lähtökohdista, usein faktiona, koetun ja sepitteen yhdistelmänä, toisinaan täysin fiktiivisesti, mutta useimmiten, yhtä paljon tai enemmänkin, aihe ei ole rakkaus vaan rakkausrunous, sen tematiikka. Tarkastelen kuinka rakkaudesta ylipäätään voidaan kirjoittaa. Se on kielen, puhumisen ja kuulemisen pohdintaa, usein lempeällä ironialla.

Joskus hymyillen, joskus itkienkin hän on pohtinut sanoja ja niiden synnyttämiä mielikuvia, asioiden assosioitumista, ihmisen mahdollisuuksia ja kykyä erottaa todellisuudesta muodostamansa mielikuvat ja todellisuus.

Voimmeko ymmärtää ja jopa nähdä ja jos niin millä tavalla, että ihminen on aina jotakin enemmän kuin se miten ja millaiseksi hänet näemme.



sinulle !!! kukaan ei voi ottaa paikkaasi elämässä, ei elää puolestasi, ei rakastaa sinun rakkaudellasi, tuntea kipua sinun kohdallasi, katsoa juuri sinun ainutlaatuisten silmiesi läpi, kiitos että olet !!!


Sivustolle kirjoittamani 1500 runoa muodostavat kokoelman ONNELLINEN LAULU RISTINMUOTOISELLA OVELLA. 1500 runoa on liikaa mihin tahansa kokoelmaan, joten laittelen runoja näkyviin harkinnalla, joskus ehkä tekstejä poistaen, toisia palauttaen. 

Kokoelman motto:



ANTEEKSIANTAMUKSESSA

ihmisen ja hänen tekojensa hyväksyminen
ovat toistensa vastakohdat

(19.1.2012)

 




 
Suosittelen:
mika-markku mamabeard <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Juniper <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Velimarkku <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Jukka-Pekka Huttunen <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> lindalinda izmgzozzz <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> Nukke_neiti <span class="sydan sydan-punainen sydan-raamit"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M998,312C984,152,870,35,728,35C633,35,546,86,497,168C449,85,366,35,272,35C130,35,16,152,2,312C1,319-4,357,10,418C31,506,79,585,149,649L497,965L851,649C921,585,969,506,990,418C1004,357,999,319,998,312zM952,409C933,489,890,562,826,620L497,913L174,620C110,562,67,489,48,409C34,351,40,319,40,318V317C52,176,150,74,272,74C362,74,442,129,479,218L497,260L515,218C552,130,635,74,728,74C850,74,948,176,960,318C960,319,966,351,952,409z"/></svg></span> Maatiainen <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> artojohannes
 



Sanat ovat liian köyhiä kuvaamaan mitä tarkoitan.
Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan?


Kun kädet ojentuvat sanojen läpi,
sanoissa, kuuntelemme toinen toistamme,
tavoitamme hiljaisessa hymyssä
jotain siitä, sanattomasta, mistä sanat
liikkeelle lähtivät, yöpimeään vyöryivät
metalliset vaunut.


Sanojen tarkoitus ei ole niissä itsessään,
sovituissa merkityksissä, kieliopin säännöissä.
Ei edes asioissa, joita nyt yritämme
toisillemme kuvata ja selvittää.


Ajattelen, jos kirjoittaisin romaanin, päähenkilö
saksanjuutalainen filologi, työhuoneestaan repäistynä

karjavaunussa matkalla kohti tuhoamisleiriä.
Hän kirjoittaisi:
Sanat ovat liian köyhiä kuvaamaan mitä tarkoitan.
Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan?


Ehkä puolitajuttomassa tilassa houraillen, sekapäisenä janosta.

Sanojen tarkoitus ei ole olla välineitä
asioiden ymmärtämiseksi.
Hän katselee ulos työhuoneen ikkunasta,
pieni poika pihassa keinuu.


Sanojen tarkoitus on saattaa kohdakkain kaksi puhuvaa.
Kaksi tuntevaa.
Kaksi toisiaan aistivaa.


Istumme penkillä Augsburgin vanhassa puistossa,
Silvia, ojennan sormuksen taskustani
avonaisella kämmenellä,
silmäsi tuikkivat kuin tähdet
päivänvalossa aurinkoa kirkkaammat,
pujottaessani sormuksen sormeesi, suutelemme hellästi.


Ja vuoden kuluttua vietimme häitä,
sen pienen vaaleanvihreän talomme takapihalla

lähellä synagoogaa, kilisteltiin
maljoja.


Aina muistan
kuinka munniharppua soittava veljesi
kiipesi katolle huutamaan:
L'chaim!


Se oli ihana päivä.
Elämälle...


Aamuyöllä nukahdit rintaani vasten.

Liian usein ihmiset rakentavat sanoilla muureja
toistensa väliin.
Meidän poikamme, Silvia, pihassa keinuu.
Pieni mustatukkainen Moshe...


Silvia.
Huuleni halkeilevat,
toisiaan vasten pakkautuneiden ihmisten tungoksessa
haisee virtsa ja romahtaneiden unelmien
itseensä kiertyvä pöly.



Liian usein ihmiset rakentavat sanoilla
muureja toistensa väliin,
puhuvat
kohtaamisesta
ja kuinka rakkautta voidaan kuvata, mikä

on sen oikea määritelmä ja
kuinka sitä parhaiten toteutettaisiin.
Puhuvat, vain päästäkseen kohtaamasta, todella
toteuttamasta



Ja nyt sillä ei ole mitään merkitystä.


Sanat ovat olemattomia, tyhjiin rauenneita - miksi
edelleen puhun?
Suustani vuotaa mustaa tatinaa:
Kyynelilläni on nimi!
Kyynelteni nimi on kaipauksen nimi, nimi le-chaim.


Ehkä ensi vuonna Jerusalemissa.

Silvia ja Moshe.

Sanat ovat kuin vaunuja
sisällään loputtomasti merkityksiä.
Jokainen meistä tahtoisi rakastaa, eikö niin?


Silmieni pimentyessä
muistan nuoren sinisilmäisen upseerin.


Kuinka hän yritti kätkeä hämmennystään
potkaistuaan sinut
kotimme portaita, ja päästäsi valui
verta alakerran lattialle -


Et noussut ylös.

Ovi takanamme sulkeutui kun meidät talutettiin
vaaleanvihreän talon takapihalle.
En jaksa puhua enempää.


Linnut laulavat.

Takapihalla keinuu pieni poika
kiharat tuulessa hulmuten.


Moshen veltto ruumis sylissäni sanon vielä kerran
l e - c h a i m
karjavaunun virtsaan ja pölyyn.



Katselen papereita pöydälläni!
Huhtikuinen iltapäivä jossain Suomi-nimisessä valtiossa.
Satakunnassa, Porissa.
Tulipa taas yksi runo kyhättyä...


Sanat ovat liian köyhiä kuvaamaan mitä tarkoitan.
Ymmärrät varmaan mitä tarkoitan?


Sormissani vaienneen pikkulinnun, kuusivuotiaan
mustat suortuvat,
voimattomien sormenpäideni alla
hänen pehmeä, hitaasti kylmenevä poskensa.
Karjavaunussa.


Jossain Berliinin ja Birkenaun välillä.
Runon nimi on Chaim.


 

Selite: 
13 04 07 kirjoitettu TARINOITA KAUKANA LÄHELLÄ 1-3 sarjan ensimmäinen runo. Rivitykseltään säädettynä versiona. Alkuperäisen kirjoittamisesta seitsemän vuotta, kylläpä aika vierähtää. Ja vieläkin runo sattuu.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Upea taideteos.
Majesteettista tekstiä.

 

Käyttäjän kaikki runot

Runoilija Runon nimi LuontipäiväLajittele nousevasti Kommentteja Kategoria
u roskala En harrasta riimittelyä eli 28 säkeistöä "huumeita, seksiä ja uskontoa" pääsiäisenä 2022 17.4.2022 8 Runo
u roskala Isänmaallisissa mietteissä 13.4.2022 6 Runo
u roskala Meri ei pääty rantoihinsa 13.4.2022 4 Runo
u roskala Merellä on monta nimeä. Tanka ja 2 runoa 12 04 22 12.4.2022 4 Runo
u roskala Näin viisaita minä puhun 11.4.2022 3 Runo
u roskala Ensimmäinen runo rakkauden ovella (viimeinen runo) 9.4.2022 5 Runo
u roskala Kevyesti keskellä päivää eli kaikki nuoret haluu ottaa selfiee (peilailua puitteissaan) 7.4.2022 2 Runo
u roskala Taukomusiikkia 4.4.2022 3 Runo
u roskala Elämä ei ole aina helppo (aiemman runon jälkimainingeissa) 3.4.2022 1 Runo
u roskala Näinä päivinä kaikki maksaa (tapahtui 2. huhtikuuta 2022) 2.4.2022 2 Runo
u roskala Avautuvaa solmua 14.11.2019 2 Runo
u roskala ROHKEUDESTA 3.11.2019 1 Runo
u roskala VALPURINPÄIVÄNÄ 1.5.2019 4 Tarina
u roskala Otsikkokenttä on pakollinen 1.5.2019 1 Runo
u roskala Miksi otsikkokenttä on pakollinen 1.5.2019 1 Runo
u roskala PESACH 19.4.2019 1 Runo
u roskala VOIMAKAS VIRTA 25.7.2018 2 Runo
u roskala jatkoa edelliseen 30.10.2015 3 Runo
u roskala runon ja kuvan yhteensovittamisesta 30.10.2015 6 Runo
u roskala Hetki 7.6.2015 4 Runo
u roskala RUNON NIMI ON LECHAIM [elämälle] 10.4.2014 1 Runo
u roskala runoudesta ja suolen toiminnasta 1.1.2013 3 Runo
u roskala talven valoa 8.12.2012 4 Runo
u roskala Väylä 15.10.2012 7 Runo
u roskala Entz Ferencin (1807 - 1877) patsas 24.7.2012 3 Runo
u roskala Eivät nämä kellot 30.11.2008 0 Runo
u roskala hyvää syksyä melancholy manille 9.2.2008 0 Laulu
u roskala Heips! 4.2.2008 3 Runo
u roskala Lilian 1/3 16.1.2008 2 Runo
u roskala Lilian 2/3 16.1.2008 5 Runo
u roskala Lilian 3/3 16.1.2008 4 Runo
u roskala Heips! 3. Rakastan joulun aikaa 15.1.2008 1 Runo
u roskala Joinain päivinä (13.01.08) 14.1.2008 7 Runo