Nyt tässä poukamassa, paahteisella rannalla, jossa minäkin lapsuudessani rakensin hiekalle pilvetöntä taivasta kohti, lastenlapset leikkivät kauppaa.
Lasten naurua ostoskorissa, siinä on yllin kyllin minulle. Maksan ostokseni litteillä, aaltojen hiomilla kivillä. Kurssi on auringon määräämä. Iltapäivällä lapset laskevat kassan. Voileivät veden pinnalla kimpoilevat kuin hyppivät kalat. Kuka sai eniten?
Eilistä rikkaampi olen tämän ihanan päivän ansainneena.
Selite:
Kun tämän PÄIVÄN SALDO runon kirjoitin, ei minulla vielä silloin ollut ainuttakaan lastenlasta. Toiveissa kylläkin oli. Toiveeni toteutui myöhemmin; sain kaksi lastenlasta ilokseni! Ensimmäinen eli 2,5 vuotiaaksi, toinen päivää vaille 25 vuotiaaksi. Nämä kaksi serkusta elivät 1,5 vuotta yhtä aikaa. Sinä aikana olisivat voineet leikkiä yhdessä runoni kuvaamalla hiekkarannalla. Niin vain ei koskaan tullut käymään. Tämä on minun ELÄMÄNI SALDO, ja siihen kohtalooni minun vain täytyy tyytyä.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Elämä on uskomaton - valon ja varjon leikkiä joskus
mitä karmeimmalla tavalla. Ja muu ei auta kuin yrittää selvitä ja pyrkiä valoon.
Semmoistahan se elämä on.
Tässä vähän hymyä vaikka kyynelten läpikin.