Kohta saapuvat syksyiset myrskyt
nuo hyiset
jäätävät aallot
Hengitystä pidättäen otan vastaan
päällekäyvän meren
Veden kuohuessa, tempoillessa
kaikella voimalla tarraudun
pelastavaan kiveen
Koen syksyisen nautinnon
Kiven rosokylkeä vasten paiskautuen
selvemmin kuin koskaan tunnen
jännittyvän ruumiini, ja uskallan toivoa
että olen arvioinut oikein
myös seuraavan aallon ja voimani suhteet
Saan pään pinnalle
vedän happea,
ennen uuden aallon iskeytymistä
Ja kun alkaa tuntua
liian kylmältä
pyydän aaltojen väliin armollista taukoa
Ehtiäkseni rannalle turvaan
Sitten vaatteet päälle ja
autoon
Käsiä ja jalkoja pistelee,
rintakehää kuumottaa mukavasti,
ja kasvot vetäytyvät autuaalliseen hymyyn
Selite:
Runon idea aamulla 31 08 12, kirjoitettu illallla. Syys-lokakuun myrskyjä odotellessa. Ehkä ei nyt samanlaista rohkeutta - tai vallattomuuttako lienee - kuin joinain aiempina vuosina, muutaman kylvyn meinaan silti ottaa jos vain kunto sallii. Tuoreessa muistissa 2011 tapaninpäivän myrsky, puolentoista minuutin kylpy aallokossa ja siitä seurannut keuhkokuume, ei tosin veden kylmyyden vuoksi vaan jälkitautina hiljattain sairastetusta myyräkuumeesta. (Kuva lisätty 21 07 18). Rivitystä muokattu 25 03 22.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Syksyn tuoksu.
Mukavaa voimien koetusta syysmyrskyllä.
tykästyin niin että alkoi tehdä mieli hypätä jortsuun:)
Kuten elämässäkin pitääkin, on oltava rohkea ja välillä otettava haasteita vastaan, kokeiltava mihin kykenee.
Mukava runo
Todella vahva ja upea runo.
Hvin kuvaat syysmuyrskyn voimaa
vastaan pieni ihminen.
Sivut