Monien tuulten tuivertamana on oppinut, että jäinen korsi katkeaa painon alla, mutta rakkauden sulattama kestää raskaatkin taakat. Jossain käytti nimimerkkiä uroskala, tänään u roskala.
Runoni saattavat kuvata rakkautta, joskus faktisesti omaelämäkerrallisista lähtökohdista, usein faktiona, koetun ja sepitteen yhdistelmänä, toisinaan täysin fiktiivisesti, mutta useimmiten, yhtä paljon tai enemmänkin, aihe ei ole rakkaus vaan rakkausrunous, sen tematiikka. Tarkastelen kuinka rakkaudesta ylipäätään voidaan kirjoittaa. Se on kielen, puhumisen ja kuulemisen pohdintaa, usein lempeällä ironialla.
Joskus hymyillen, joskus itkienkin hän on pohtinut sanoja ja niiden synnyttämiä mielikuvia, asioiden assosioitumista, ihmisen mahdollisuuksia ja kykyä erottaa todellisuudesta muodostamansa mielikuvat ja todellisuus.
Voimmeko ymmärtää ja jopa nähdä ja jos niin millä tavalla, että ihminen on aina jotakin enemmän kuin se miten ja millaiseksi hänet näemme.
♥ sinulle !!! kukaan ei voi ottaa paikkaasi elämässä, ei elää puolestasi, ei rakastaa sinun rakkaudellasi, tuntea kipua sinun kohdallasi, katsoa juuri sinun ainutlaatuisten silmiesi läpi, kiitos että olet !!!
Sivustolle kirjoittamani 1500 runoa muodostavat kokoelman ONNELLINEN LAULU RISTINMUOTOISELLA OVELLA. 1500 runoa on liikaa mihin tahansa kokoelmaan, joten laittelen runoja näkyviin harkinnalla, joskus ehkä tekstejä poistaen, toisia palauttaen.
Kokoelman motto:
ANTEEKSIANTAMUKSESSA
ihmisen ja hänen tekojensa hyväksyminen
ovat toistensa vastakohdat
(19.1.2012)
Kommentit
niin,mutta menneet on menneitä. silti.
Oikein hyvä runo tämä. Mieleenpainuva. Pidin. Kiitos tästä.
kaunis loppulause. koko runo muutenkin herkkä ja tunteikas, elämä on joskus vaikeaa. hieno runo. :)
Mitenkä tästä tuli mieleen; 'kultaomenia hopeamaljassa ovat sanat, sanotut aikanaan.' Ajatuksekas runo.
Niin ne sanotut sanat jäävät. Sanat voivat joskus haavoittaa enemmän,kuin itse reot.
todella vaikuttava teksti
Hieno.
hiekka haavassa hiertää
sanoja sanottuja
ei voi kiertää
anteeksi pyydettyä
on helppo silti
haavassansa sietää!
Ei pyyhi ei...hyvä runo
Ja on myös hyvä joutua aloittamaan alusta. Menneisyys on aina mukanamme,se annammeko sille olla se hiekka haavassa vai putsaammeko sen pois,riippuu ihmisestä itsestään.Hyvä ja totta!
Niin, jotkut sanat jäävät, vaikka kuinka olisi aloittanut puhtaalta pöydältä.
Sivut