Ajattelin kiva kun järvi ei ole jäässä
ei tarvitse avantoa hakata
sitten kun parin viikon päästä mökille mennään
Vanhan saunan savuinen tuoksu
ikkunalla kynttilät
kamppailevat
saadakseen happea, palaakseen
saunan kosteudessa, kuumuudessa
Sitten tuli talvi
tähän talvettomaan tammikuuhun,
pakkanen neljättä päivää,
luminen maa koiran tassujen alla narskuu
Järvet ja joet jäätyivät
ja loppukesän tulvista kärsinyt
pohjanmaa kamppailee hyydepatojen kanssa
Tuntuu hienolta, maisema vastaa vuodenaikaansa
näin sen kuuluu olla, että karvalakkia
pitää vetää korville, koiran tassut rasvata
Flunssaisena tosin joudun katselemaan talvea ikkunasta
Ja sinä peset itsesi
järvestä kantamallani vedellä -
seinillä varjot, iholla löylyn hivelevä hyöky
poissa on aika, läsnä vain hetki
Käyn keittiössä hakemassa kupin teetä,
pikaviestillä vastaan Albatrossille
edellisestä runosta saamaani arvosteluun
Viestittelyn jälkeen kirjoitan runoa
tätä jota juuri nyt
tarkastelen kirjain kirjaimelta
en vielä tiedä kuinka runo jatkuu tai päättyy
Kesken runon alan kirjoittaa toista runoa
joka kuitenkin on samaa, on
kertomusta runoa kirjoittavasta, minusta, joka keskellä
runoa
alkaa kaivata mökkisaunan lämpöön,
tunteellisin sanoin kuvailee
Nyt kyllä haen keittiöstä kupin teetä
Rikon runon rakennetta,
limitän asioita toistensa lomaan -
pysyykö tämä koossa, tarkastelen -
hajoaako liikaakin
Olisi kiva lopettaa runo kursiivilla, mitä laitetaan
Hmm, laitetaanko yhteenveto saunarunoilusta
Laitetaan
Vanhan saunan savuinen tuoksu
ikkunalla kynttilät
kamppailevat
saadakseen happea, palaakseen
saunan kosteudessa, kuumuudessa
Ja sinä peset itsesi
järvestä kantamallani vedellä -
seinillä varjot, iholla löylyn hivelevä hyöky
Ai niin, meinasi unohtua!
Tämä piti vielä sanoa, runon varsinainen idea:
Kaikkea ei voi saada
En hakenut teetä vaikka kirjoitin niin,
nyt käyn hakemassa
Kävin keittiössä hakemassa kupin teetä;
L on jumalanpalveluksessa liturgina,
pohjanmaalla kamppaillaan hyydepatojen kanssa
poissa on aika, läsnä vain hetki
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Hieno runotarina, jossa monta hienoa yksityiskohtaa, joista minä, kuten Vanamo yllä, pidin eniten tuosta saunomisesta ja pesukohdasta, joka toimisi irrallisena, omana tunnerunonakin erinomaisesti.
Niinpä...kaikkea ei voi saada...ei edes kesää talven keskelle, vaikka kuinka toivoin ; )
Runon kokonaisuus on melkoisen laaja... Osa hetkeä, tulevaisuutta ja ripaus mennyttä.. Kokoon kursit sen ihailtavalla tavalla.. tekstin visuaalinen muokkaaminen auttaa asiassa.. Tuo saunaruno osuus erityisesti sykähdyttää.. Se tule iholle lämpimänä kuin juuri sopiva kuupallinen vettä tismalleen oikean lämpöisille kiville.. ei polttavana muttei lehmänhenkenäkään.. Niin kaikkea ei voi saada.. miultakin jäänee huomaamatta jotain oleellista, vaikkakin kolme kertaa luin tekstin.. Joten jotain oleellista jää näin ollen myös sanomatta, mutta sen kanssa on vain elettävä.. Ai niin.. Jään pohtimaan lie kirjoittajalla karjalaisia juuria.. Tarinankerronta sujuu ainakin lutvikkaasti
Kerronnaltaan leppoisaa luettavaa
ja ripaus hunajaistakin olotilaa
teehen lisätyn hunajan lisäksi. :)
Runon kaunein kohta, josta
erityisesti pidin on;
"Ja sinä peset itsesi
järvestä kantamallani vedellä -
seinillä varjot, iholla löylyn hivelevä hyöky"
Mainio runo! Pikaista paranemista! :))
Sivut