Narrien Herra

Runoilija Narrien Herra

mies
Julkaistu:
8
Liittynyt: 20.10.2009
Viimeksi paikalla: 10.1.2019 16:41

Asuinpaikka: -
Sähköposti:
-
Syntymäpäivä:
-

Olen Sanasto r.y:n jäsen. Ethän käytä runojani ilman lupaani.

Voitin Bookhousen järjestämän runokilpailun syyskuussa 2015.
Esikoisteokseni Valon Värejä myynnissä kustantajan verkkokaupassa,
Kirjasta löytyy tietoa näiden sivujen KIRJASTOSTA.


Toinen kirjani Siipirikon saatavana kustantajan verkkokaupasta, Adlibriksesta ja
Suomalaisesta kirjakaupasta.


 
 

viimeinen lehti

Kääntyvien parvien selät jo kuiskivat

pimeydestä kasvaa lintu.

Valkoinen valo häpeää värin.
Ja kaikki hurmaantuvat.

Ilmaan puhkeaa polku.
Siellä astelee metsä kikatusta.

Eikä kättä ole kädessä
varjon näköiselle harmaalle.
Eikä huulilta lähtevä laulu
suutele kuin sateen.

Se kannattelee silmiini
yksinkertaisen viisauden:
Kuinka olenkaan
viimeinen lehti.
Ja sitä vasten on kaikki.

Huokaus värisee lämmön.
Lämmittelen käsistäni unen.

Ennen kuin olen tehnyt jotain
suurempaa, 

Unelmieni ilmapallo
poksahti pilveen puun taa.

Mutta olin jo tehnyt.
 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Nähdä äärettömyys lehdessä, lintu, joka sataa hengityksen lentoon. Lentää eteenpäin syksyyn,eteenpäin lämpöön, jotta vuoden päästäkin saat nähdä puita, vettä ja linnun syntyvän ja lentävän. Painavan höyhenen painolla kaiken uudeksi ja synnyttävän sisimmässäsi jotain suurempaa. Pienempää kuin suurempi ja silti se lehti putoaa ja saa sinut tekemään, saa sinut onnelliseksi. Pidin tästä.
Upeaa kerrontaa, syksy on ehkä kirjoituksen luovinta aikaa <3
Mulle tulee tästä niin huikaiseva ja häikäistynyt ja tyhjentynyt ja täyttynyt olo etten nyt kyllä osaa sanoa enempää. Että semmosen se mestari vetäs tällä kertaa sitten niin. ;) 
jotain tyydyttynyttä tässä
kielikuvia jotka avaavat ajatuksia
- ei mikään läpihuudettu runo, tämä
Mieleeni jäi polulla asteleva metsän kikatus, vasten viimeisen lehden kämmenen lämpöä. Parhautta. Kiitos paljon tästä hetkestä :)
No nyt minä unohdin jo hengittää. 
En taida uskaltaa lukea tällä kertaa enempää näitä. ;) 
Ihan valtavan kauniisti, viiltävästi, elävästi ja vaikka miten osaat sanoilla maalata.
Todella laajoja ajatuskuvia tässä runossasi.
 

Käyttäjän kaikki runot

Syntymäaika: 
10.9.1973
Runojen lukumäärä: 
8