Sanot vastustavasi sotaa
etkä voi ymmärtää
miksi se ja se siellä ja siellä
ja niin edelleen
Kuitenkin niin mielelläsi
jatkat kuulemasi ilkeät juorut
ainakin jos ne koskevat henkilöitä
joista et ole koskaan pitänyt
Sanot vastustavasi sotaa
mutta mielestäsi
kaikki jotka eivät ole yhtä suvaitsevaisia kuin sinä
ja niin edelleen
tulisi eristää ja sulkea kaukaiselle saarelle
Puhumattakaan niistä, jotka ovat
sinua todella loukanneet -
et välttämättä halua kostaa, mutta -
toivot vain roppakaupalla
epäonnistumisia heidän elämäänsä
Sanot vastustavasi sotaa,
ja kuitenkin
sisimmässäsi vaalit sotatilaa niitä vastaan
jotka estivät unelmaasi toteutumasta
Sanot vastustavasi sotaa,
mutta tosiasiassa vastustat vain niiden
vahingoittamista, jotka mielestäsi ovat hyviä tyyppejä,
vihollisten vahingoittamista et vastusta:
potut pottuina
Rehellisiä ollaksemme
harva meistä vastustaa sotaa,
vastustamme vain joitain sen muotoja, joissa
pahuutemme liian selkeänä näkyy, ja sanomme sellaista
toisten pahuudeksi: niiden sodantahtoisten
Jos todella vastustamme sotaa
vastustamme sitä myös ja ennen kaikkea
itsessämme - se maksaa -
niin, sodan vastustaminen maksaa
enemmän kuin tykit ja ohjukset
Se maksaa omien loukkaantumisten käsittelyä,
joskus ehkä oikeutetuistakin vaatimuksista
luopumista, kynnysmattona
tai sylkykuppina olemista, elämänsä
asettamista alttiiksi
Ja jos kaikki jotka vastustavat sotaa
todella vastustaisivat sitä -
maailmaan olisi ajat sitten tullut
pysyvä rauha
Sota ei siis lopu sotaa vastustamalla,
ei edes
antifasistisin nyrkein
skinheadin päätä takomalla
Ehkä se loppuisi rauhaa rakastamalla,
sitä vaikeaa lähimmäistä, hänen ihmisarvoa
kunnioittamalla?
Ehkä se loppuu
tekemällä hyvää niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet?
Voimme toki vaalia sotatilaa,
nimittää kostomentaliteettiamme oikeudenmukaisuudeksi
ja niin edelleen, mutta puhukaamme sitten
ainakin totta, sanokaamme:
En vastusta sotaa
Joskus pitää kärjistää että pointti tulee näkyviin. Ehkä vähän ikävä rauhanruno vallitsevassa tilanteessa, jossa kuitenkin on kyse ihmissuhteita isommasta mittakaavasta ja kuviosta, suurvaltapolitiikasta ja isänmaallisuudesta, jossa kansalaiset kaikissa valtioissa ovat velvolliset puolustamaan oman maansa etua tai toiselta puolin hyökkäämään oman maansa edun tähden. Ja niin edelleen. Pohjimmiltaan on kuitenkin kyse ihmisestä. Juicea siteeraten: "Me jokaiseen tykkiin ja jokaiseen luotiin rauhankyyhky maalataan, ja hyvin omantunnoin päästään rauhanvastustajat ampumaan." On sotaa jolle en voi mitään, mutta on myös sotaa, jolle voin. Maailma alkaa omalta kynnykseltä.
Kirjoitettu 24 03 22. Joskus ehkä ihmettelen miksi tällainen runo. Palautan jo valmiiksi mieleen: Silloin oli se toinen Ukrainan sota.
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit
Sivut