Nimetön

Tekstisi on koskettava. Eniten kipua löydän tuosta huimasta vertauskuvasta:

rikkinäinen on minun sisimpäni"

Tekee mieleni sanoa, että eihän rakkausruno todellakaan aina ole valoa ja iloa kantava. Elämänkokoisiin rakkausrunoihin mahtuu monia mietteitä, syviä ja kevyitä.

hienoa, minäkin pari viikkoa sitten otin sen taas takaisin palattuani tänne, todella me kirjoitetaan proosaa, asioita mitä tapahtuu oikeasti, sellaisia minäkin runoistani teen, on niin helppoa kirjoittaa, kun sen on oikeasti kokenut, ihana hieno runo, pieni hetki kanssasi, tosin tulevaisuus, varmaan siellä jotain valoisaakin on, minä uskon niin, kun miettii kaikkea sitä hyvää mitä on, niin jaksaa olla odottavan onnellinen myöskin tulevaisuuden suhteen, hyvä että runoilet

Sinulla on taito välittää omat tuntosi muille niin että lukijan sydän ei jää kylmäksi vaan elää mukana alusta loppuun ja sen jälkeenkin jää pohdiskelemaan kuten tässäkin runossasi..... Todella koskettava runo!

Mietiskelyrunosi on kuin analyyttinen päiväkirjan sivu: lukija tirkistelee sinne, eikä voi esittää kysymyksiä. Niitä olisi huikea määrä jokaisesta mielenkiintoisesta rivistä.

Lämpimät onnittelut sulle tänään, kuiteskin.

Tässä yhdistyi tunteet ja konkreettinen tapahtuma. Kivan kuuloista tekstiä, ei niin perinteistä vaan jotain uutta ja erilaista.

Tunnen tuskasi :)

koskettavan runosi myötä
Onnitteluni !

Soitin on enemmän kuin esine; se on sielukas ystävä. Toivottavasti olet sinut uuden soitettavasi kanssa.
Sydämestäni toivotan sinulle iloista ja onnellista syntymäpäivää!

Tämä lukija nyökkääilee teoksen riveillä, kokee olonsa "kotoisaksi" lukea - melankoliaa ja realismielämää kipeää.

Vaaleanpunainen hattara on maistuvaa - mutta tässä teoksessa on jotain mikä pysähdyttää tunteilemaan - olemaan empaattinen teoksen tarinalle.

Sirpaleista niin moni rikkoutunut tunnistetaan.
Tässä on ikäänkuin elämän sirpaleita kohtalon janassa.

Se osa mikä katoaa rikkoutuneen myötä - (oli se sitten kitara tai sisintä ihmisen herkkää) lukija toivoo ja ajattelee tarkoituksen olevan se, että saa uutta tilalle.

Lohdullista oli lohduttautua tämän runon lopuksi, koskettava teos.

Tätä runoa lukiessa miettii, miten hyvä on joskus vain kirjoittaa 'pois' kaikki mikä painaa. Eli pääasia että kirjoittaa. Oman itsensä takia ja siksikin, että monet lukijat varmaan löytävät tästä yhtymäkohtia omaan elämäänsä. Jaettu suru on puolet kevyempi kantaa. Aurinkoisia hetkiä elämässä on varmasti luvattu meille kaikille.
Hyvää Syntymäpäivää!

Koskettava hieno runo. Jo se että joku kajoaa omaisuuttesi ja pääsee näin lähelle ahdistaa ja vihastuttaa.

samaistun runoosi,
liiankin hyvin.....
hienosti kuvaltu ja
kirjoitettu
on surun täytteinen
runosi.

Satuttaa ne. -sirpaleet.
Kipu tulee, kun ehtii. ??

On hyvä, että voi kirjoittaa tunteensa ulos.
Minulle kipeistä, henkilökohtaisista asioista
kirjoittaminen on vaikeampaa kuin iloisista.
Se olisi kyllä hyvä taito - niin helpottaa, ehkä...
jos osaisi.
Järkyttävää, kun joku koskee johonkin omaan,
itselle tärkeään. Sen tajuaa kai myöhemmin,
niin uskomatonta se on.

Paljon onnea SINULLE syntymäpäiväsi johdosta!

Joskus elämä vain on surusäällä kulkemista...särkymistä ja rikottuna olemista! Toivotan sinulle ONNELLISTA SYNTYMÄPÄIVÄÄ kaikesta huolimatta!

Avoimesti ja aidosti ajatusten purkua runon muodossa.

Pidin.

Hyvää syntymäpäivää

Surun lintuja elämän yllä
pudottavat murheen sulkia sieluihin..

Elämänmakuista analyysia, hieno itsetilitysruno, ONNEA SYNTYMÄPÄIVÄSI johdosta!

Mahtavata:)