Aaton valossa

Runoilija Albatrossi

Toukokuun
saunan verannalla tallilyhty
pitkän talven valaisu

vien sen varastoon.

Kevät vihertää
valkovuokkojen valo nurmikolla
valaisee pihaa.

Kiven iho lämmin
mieleni on kevyt
uusi
samalla runsas

kuin varsankenkä
pieni kaunis taos.

Päivä on tulviva
virta se on
väistämätön.

Vaatimatonkin kurnutus
ehkäpä ylenkatsottu.

Eipä kuitenkaan luonnossa
on varaa tuhlailla.

Kutuojassa pienet kasvavat siittiöt
elviirat
oppivat uimaan
käsipohjaa sammakkoa
aurinkorantojen valossa.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Todella pirteä keväinen runo.
Osaat luoda ihania tunnelmapaloja
Ai että, miten osasit taas kirjoittaa niin valoisan lempeästi.
Iloisen kevyt ja keväinen on kaunis runosi.
Mukava runo sammakoista. Niitä täytyykin suudella, niin saa paljon prinssejä itselleen ;)
Keväisiä puuhia ja luonnon ihmeiden tarkastelua... elviirat ja muut mukavat mönninkäiset menossa mukana... valoisan keveää kerrontaa.
Näin kaiken tekstin filminä
luonto on niin ainutkertainen
niin kirjoitat taatun varmasti omalla tyylilläsi, joka antaa lempeän tunnelman lukijalle. niitä kiva lukea ja jo uutta aina melkein odottaa:)
 

Käyttäjän kaikki runot