Neljänkympin miete 2

Runoilija Maatiainen

Tälläinenkin päivä minulle annettiin
mennä lapsen kanssa katsomaan
varsoja niityllä 
taivas täynnä tervapääskyjä
kaurapellon keskellä lato
istua siellä ja syödä rinkelit
kiivetä hirvitorniin
katsoa latvoja lähempää
kuunnella
pelätä vähän ettei pudota
ohrapellon kohdalla
välittää perimätietoa
tähkän voi poimia syödäkseen
talloa niitä ei saa
antaa lapsen kirmata edellä
metsäpolkua
tunnistaa hänessä
se sama kutsu
seuraavaan mutkaan
joka itseäni on vienyt 
aina eteenpäin

Jos metsää maata rakastamaan
ja elämää kaikkineen
jos yksikin lapsi sai oppia
et ole turhaan elänyt






 
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Viisaus asuu sanoissasi - kauniisti
toiveikkaan rauhoittavaa runokerrontaa maalaismaiseman vapaudesta ja mahdollisuuksista, tunnelmissa vahvana ilo ja lapsen olo
 
Raikas kuin kesämarja!
Kaunis ja niin totta .
 
Kun lähiön harmaaseinäisen kerrontalon luukussa keskellä asfalttiviidakkoa lukee tällaisen runon niin  tekee mieli ruveta reppua pakkaamaan. Elävästi ja kutsuvasti kuvattu maalaismaisema.
Ompa kiva kuulla että  runo toi maiseman harmaan seinän läpi! 
Usein olen mietiskellyt, että turia taitavat hirvitornit olla, kun ikinä en ole vielä hirveä tonissa nähnyt.
 

Käyttäjän kaikki runot