Aino Olivialle

Runoilija arlette

Käyttäjän <span class="sydan sydan-punainen"><svg width="10"height="10"viewBox="0 0 1000 1000"xmlns="http://www.w3.org/2000/svg"><path d="M497,203C537,107,630,40,737,40C881,40,985,164,998,311C998,311,1005,347,990,413C969,503,919,583,852,643L497,960L148,643C81,583,31,503,10,413C-5,347,2,311,2,311C15,164,119,40,263,40C370,40,457,107,497,203z"/></svg></span> arlette kuva
nainen
Julkaistu:
13
Liittynyt: 5.5.2014
Viimeksi paikalla: 7.7.2026 9:10

Asuinpaikka: -
Syntymäpäivä:
-


Sadepisarat

kuusikon neulasista

eivät ehtineet

kuivua, kun jo sumu

kohosi syksyn iltaan.


Jakuren







Kommenttien kautta syntyy yhteys lukijan ja runoilijan välillä, yhteyden kautta läsnäolo. Kiitos läsnäolosta.


Runokirjani  "Appelsiineja ja rapisevia Lehtiä",  WWW.mediapinta.fi


 
Suosittelen:
 


Kuin pehmeä suvituuli

sinä kuljit

aamuun aukeavien kukkien yli


Eikä yksikään korsi taipunut

keveiden jalkojesi alla


Vaan

kun olit mennyt

kukat kuiskivat toisilleen


Kuka hän oli

kuka tanssi niityllä näin varhain


Ja unikot, sinikellot, matarat

kaikki kedon ihanat kukkaset

helisivät, tuoksuivat


Kurkottuivat katsomaan

kun sinä, kesän lapsi

kohosit niityn ylle


Katosit taivaan siniseen syliin


 
Selite: 
Ainolle, veljeni lapsenlapselle omistettu muistoruno.
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Kaunis, herkkä runo. Osanottoni <3
Upea runo. Toivotan perheellesi voimia
Tosi nätti runo!
Niin kaunis, niin surullinen. 💔
 

Käyttäjän kaikki runot