Kotikoivun oksanhaaraan
lensi kerran tikka.
Uuttera ja ahkera, ja
sillä oli hikka.
Siinä koivun rungolla se
silitteli kaarnaa,
rummutteli rumpujaan ja
alkoi pitää saarnaa.
Naapurissa napsutteli
pikku palokärki,
pieni sekä pippurinen,
jolta lähti järki.
Siihen vaivaan tarvitaankin
aivan uusi kikka:
palokärki punapäinen
on sen serkkulikka.
Hakkaa, tikka, rummuttele,
hellä on sun nokka.
Vaikka päässäkin jo särkee,
silti pitää pokka.
Ehkä siihen kohtaan kasvaa
vielä suuri paise –
paise, joka milloinkaan ei
kolota tai haise.
Meidän pihanurmikolla
kasvaa yhä koivu,
koivu, joka kokemastaan
milloinkaan ei toivu.
Kotikoivun oksanhaaraan
lensi kerran tikka,
uuttera ja ahkera, ja
sillä oli hikka.
Tikka
(c) Oiva Utumaa
lensi kerran tikka.
Uuttera ja ahkera, ja
sillä oli hikka.
Siinä koivun rungolla se
silitteli kaarnaa,
rummutteli rumpujaan ja
alkoi pitää saarnaa.
Naapurissa napsutteli
pikku palokärki,
pieni sekä pippurinen,
jolta lähti järki.
Siihen vaivaan tarvitaankin
aivan uusi kikka:
palokärki punapäinen
on sen serkkulikka.
Hakkaa, tikka, rummuttele,
hellä on sun nokka.
Vaikka päässäkin jo särkee,
silti pitää pokka.
Ehkä siihen kohtaan kasvaa
vielä suuri paise –
paise, joka milloinkaan ei
kolota tai haise.
Meidän pihanurmikolla
kasvaa yhä koivu,
koivu, joka kokemastaan
milloinkaan ei toivu.
Kotikoivun oksanhaaraan
lensi kerran tikka,
uuttera ja ahkera, ja
sillä oli hikka.
Tikka
(c) Oiva Utumaa
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi





Kommentit
Sivut