Nukkuvat sunnuntain kellot,
kuorsaavat hiljaa, rauhaisasti.
Paperille sanoillani maalaan:
kuvia onnesta,
tuoksusta meren,
laulusta rastaan –
ja elämästä ilman taakkaa.
Taas haaveisiini unohduin,
uusia värejä maailmaan maalasin,
mustan valkoiseksi koristelin.
Ja vaikka puoliunessa kuljen,
silti osaan ja kelpaan.
Haaveilijaksi kutsuvat minua,
vaan oikeus onneen, on minullakin.
Kohti uusia värejä
(c) Oiva Utumaa
kuorsaavat hiljaa, rauhaisasti.
Paperille sanoillani maalaan:
kuvia onnesta,
tuoksusta meren,
laulusta rastaan –
ja elämästä ilman taakkaa.
Taas haaveisiini unohduin,
uusia värejä maailmaan maalasin,
mustan valkoiseksi koristelin.
Ja vaikka puoliunessa kuljen,
silti osaan ja kelpaan.
Haaveilijaksi kutsuvat minua,
vaan oikeus onneen, on minullakin.
Kohti uusia värejä
(c) Oiva Utumaa
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




