Ihana inhimillisyys
suutelet rintaa,
istut hetken olkapäällä,
jatkat matkaasi,
luot turvaa
ja joskus myös
kiihkoa.
Inhimillisyys -
ovi, jonka takana
aukenee maa -
ei pelon, vaan valon.
Olet meissä
kun osaamme olla
kauniilla
ja herkällä mielellä.
Nämä hetket
ovat kultaa.
Luonasi on
hyvä olla.
Olet kiltti
ja kultainen,
hauras ja herkkä.
Sinussa kuiskivat
lempeyden sävyt.
Toisissa vain on
sitä jotain -
hiljaista valoa,
joka jää sydämeen.
Hiljaista valoa
(c) Oiva Utumaa
suutelet rintaa,
istut hetken olkapäällä,
jatkat matkaasi,
luot turvaa
ja joskus myös
kiihkoa.
Inhimillisyys -
ovi, jonka takana
aukenee maa -
ei pelon, vaan valon.
Olet meissä
kun osaamme olla
kauniilla
ja herkällä mielellä.
Nämä hetket
ovat kultaa.
Luonasi on
hyvä olla.
Olet kiltti
ja kultainen,
hauras ja herkkä.
Sinussa kuiskivat
lempeyden sävyt.
Toisissa vain on
sitä jotain -
hiljaista valoa,
joka jää sydämeen.
Hiljaista valoa
(c) Oiva Utumaa
Selite:
Muokattu versio.
cc
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi




