Jokaisella on tunteet VIII

Aika on rajallinen

Ja pääsee presidentiksi kuka tahansa
eräänä päivänä
ne tuovat kukkia ja perunoita
minunkin haudalleni

Tuntuu hassulta puhua haudastani

Ainoastaan heille 
se on minun hautani

Minä olen silloin poissa,
en perunoiden ja ruusujen alla makaa
maallinen tomumajani siellä hapertuu
ja lahoaa, en minä

Minä olen taivaassa
mitä ikinä taivaalla sitten
tarkoitetaankin

raukean olemattomiin luonnon kiertokulussa,
jossa minäni häviää jättäen vain
oman pienen hiilijalanjälkensä
kuormitetun planeetan vapisevaan kylkeen

tai ehkä synnyn uudelleen,
mittarimatona tai vielä kerran ihmisen
ruumiissa, löytääkseni sen oikean sielunkumppanin

Kaikki tämä on
riippuvaista siitä kuinka ajattelen,
jokainen ajatelkoon tavallaan, niin se on

Vaikka tiedän kyllä että
runon kirjoittaja
ajattelee asiasta omalla tavallaan,
se fanaatikko

Hänen mielestään
nämä asiat eivät ole riippuvaisia
ihmisten uskomuksista ja näkökulmista

Se mikä on totta
on totta
presidenteistä ja heidän äänestäjistään
riippumatta

Näin hän ajattelee 

Hymyilen kuvalleni peilissä,
laitan tukkaani järjestykseen

Toisen kierroksen ajatukset
on lyöty lukkoon,
jos vaikka saisin kolmanneksen äänistä

Se olisi jo voitto paremmalle Suomelle

Niin tietysti, totuus on meistä riippumaton
mutta
kuka tietää
mikä se totuus on?

Hänkö, se fanaatikko -
juutalaisten legendoihin juuttunut huithapeli
jonka mielestä joudun varmaan helvettiin, kun en usko
niin kuin hän uskoo

No, se jää kyllä nähtäväksi

Voisitko lopettaa jo, minä pyydän
ei ole kivaa katsella
kun tuntemattomat ihmiset
kirjoittavat minuksi tekeytyen

Ok

Aika on rajallinen,
rajallinen,
ja minä kirjoitin asiasta pienen runon