Aika on rajallinen
Ja pääsee presidentiksi kuka tahansa
eräänä päivänä
ne tuovat kukkia ja perunoita
minunkin haudalleni
Tuntuu hassulta puhua haudastani
Ainoastaan heille
se on minun hautani
Minä olen silloin poissa,
en perunoiden ja ruusujen alla makaa
maallinen tomumajani siellä hapertuu
ja lahoaa, en minä
Minä olen taivaassa
mitä ikinä taivaalla sitten
tarkoitetaankin
raukean olemattomiin luonnon kiertokulussa,
jossa minäni häviää jättäen vain
oman pienen hiilijalanjälkensä
kuormitetun planeetan vapisevaan kylkeen
tai ehkä synnyn uudelleen,
mittarimatona tai vielä kerran ihmisen
ruumiissa, löytääkseni sen oikean sielunkumppanin
Kaikki tämä on
riippuvaista siitä kuinka ajattelen,
jokainen ajatelkoon tavallaan, niin se on
Vaikka tiedän kyllä että
runon kirjoittaja
ajattelee asiasta omalla tavallaan,
se fanaatikko
Hänen mielestään
nämä asiat eivät ole riippuvaisia
ihmisten uskomuksista ja näkökulmista
Se mikä on totta
on totta
presidenteistä ja heidän äänestäjistään
riippumatta
Näin hän ajattelee
Hymyilen kuvalleni peilissä,
laitan tukkaani järjestykseen
Toisen kierroksen ajatukset
on lyöty lukkoon,
jos vaikka saisin kolmanneksen äänistä
Se olisi jo voitto paremmalle Suomelle
Niin tietysti, totuus on meistä riippumaton
mutta
kuka tietää
mikä se totuus on?
Hänkö, se fanaatikko -
juutalaisten legendoihin juuttunut huithapeli
jonka mielestä joudun varmaan helvettiin, kun en usko
niin kuin hän uskoo
No, se jää kyllä nähtäväksi
Voisitko lopettaa jo, minä pyydän
ei ole kivaa katsella
kun tuntemattomat ihmiset
kirjoittavat minuksi tekeytyen
Ok
Aika on rajallinen,
rajallinen,
ja minä kirjoitin asiasta pienen runon
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi