yli kaikkien rajojen

Runoilija Alppivuokko

Niin suuruus unohti itsensä
taipui nöyränä puoleemme
jakoi ulottuvillemme jaloimmat hedelmänsä

rakkauden ylivuotavan ilon ja surun
itkun ja valituksen
sekoitti niistä viinin

ja lopuksi viisauden nauttia niistä
jolloin hetkeksi unohdimme vihan ja epäilyksen
kuullessamme soiton hopeisen huilun;

"turvassa ovat rakastavaiset, he löytävät ilta-auringon kätketyn tuskan
ja öisin he hymyillen harjoittelevat kuolemista
lähteitä täynnä, jotka virtaavat kaipaukseen"
Selite: 
Sitaattiosa Nelly Sachsin runosta, "Turvassa ovat rakastavaiset"
oletus
Kategoria: 
 

Kommentit

Näen meren ja aallot, tyynen saapuvan yön satamaan. Koskettava runo
Kuolemisen harjoittelussa piilee paradoksaalisesti elämän sykkivin eliksiiri. Upea. Syvä. Puhutteleva. Tosi. Ja tervetuloa uudelle sivustolle! :)
Liikuttavan kaunista,pidän.
Mahtia tässä runossa - ihan huippu !!

Kaunis, hyvä runo
 
Tämä runo syleilee rakkaudella jokaista lukijaansa...hopeinen huilu jää soimaan...
Suuri ja upea runo, tämä Yli kaikkien rajojen.
Jotenkin profetiaalista tekstiä, kauneuden ydintä tavoittelet.
Kaunista, syvällistä! <3
 

Käyttäjän kaikki runot