aurinko painoi päänsä,
hyväili katseellaan
horisonttia
hiljaisuudessa kastoi
viime säteensä
meren musteessa
älä enää eilisistä
etsi minua
minä olen
mennyt,
ajan sivuaja
hetken aallot
lepäsivät rantahiekalla
keinuivat kivet
päivän painona
kuin puhallus
taivaankannelta
kääntyvä lehti
lukemattomissa,
huomisen tuulissa
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi



Kommentit
Sivut