"Loista kanssani,
niin näen sinut",
sanot.
En ole
tähtiin piirretty
mutta varjona
itseni mittainen;
en taivu valoon
joka pettää.
Kun olen
liikaa kaikkea
ja liian vähän
ei-mitään
ei-mitään
vaan jos näkisit
edes sen minussa
jota rakastat
kun aamuisin
katsot minua toisin.
Selite:
"Kun valot ovat poissa", osa II
oletus
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
Kommentit