Edes kuoleman mustat varjot,
eivät voi meitä saavuttaa,
kun otat minua kädestä,
ja annat minun kuljettaa.
Yhdessä juostaan kaukana,
maailman ääressä.
Olemme vapaita kahleista,
sielumme kuiskaavat äänettömyydessä.
Tule viereeni ja siihen jää,
paina syliini hiljaa pää.
Antaa hetken vierähtää,
enää emme kyydistä jää...
Selite:
Yön pimeinä tunteina kirjoitettu.. Pitkästä aikaa taas jotain tännekin..
- Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
